Nuorten aikuisten luontosuhde ja vetovoimainen luonto
Peltonen, Iida-Riina (2021)
Peltonen, Iida-Riina
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060213690
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060213690
Tiivistelmä
Luonto on suomalaisille tärkeä osa kulttuuriperintöä. Viime vuosina suomalaisen luonnon hyödyntäminen matkailussa sekä nuorten aikuisten kiinnostus luontoa kohtaan on puhuttanut. COVID-19-pandemian myötä ulkomaanmatkailu on jäänyt taka-alalle, ja suomalaiset, mukaan lukien nuoret aikuiset, ovat löytäneet kotimaisen luonnon uudelleen. Tämä opinnäytetyö tutkii nuorten aikuisten luontosuhdetta, ja kiinnostusta luontoa kohtaan. Työ perustuu olettamukselle, jonka mukaan nuorten aikuisten kiinnostus luontoon on vähentynyt, ja sitä tulisi parantaa, sekä pohtii, onko koronapandemian aikana ja jälkeen muuttuneessa Suomessa nuorilla aikuisilla kiinnostusta kotimaan luontomatkailulle. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mikä nuoria aikuisia kiinnostaa luonnossa, sekä mikä voisi houkutella viettämään luonnossa lisää aikaa. Alakysymyksinä pohditaan luonnon ja ulkoilumahdollisuuksien tärkeyttä nuorille aikuisille.
Tietoperusta käsittelee suomalaista luontoa, ja sen käyttötarkoitusta ja vetovoimatekijöitä sekä nuorten aikuisten suhdetta luontoon. Siinä keskitytään perinteisiin suomalaisten suosimiin aktiviteetteihin luonnossa, kuten marjastamiseen ja mökkeilyyn, jotka ovat aikaisemmilla sukupolvilla olleet suosiossa. Nuorten luontosuhdetta käsitellään liikkumiskäyttäytymisen ja ilmastonmuutoksen aiheuttaman huolen kautta.
Työ suoritettiin kvantitatiivisena tutkimuksena kyselylomakkeen avulla. Tutkimuskysymykset olivat standardoituja ja siis jokaiselle kyselyyn vastaavalle samat. Kyselyssä hyödynnettiin eritoten monivalintakysymyksiä, sekä arviointivalintoja, joissa vastaajat saivat arvioida väitteet tärkeiksi tai epätärkeiksi, sekä tosiksi tai epätosiksi. Kohderyhmänä olivat suomenkieliset Suomessa asuvat 15–29-vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset, jotka on tavoitettu kirjoittajan sosiaalisen median alustoja (Instagram, Snapchat) käyttämällä. Kysely tavoitti kuitenkin vain osan kohderyhmästä, sillä vastaajat olivat pääosin 20–24-vuotiaita nuoria aikuisia Pirkanmaan ja Uudenmaan alueilta. Tutkimusaika oli 4 päivää, 17.-20.5.2021, ja tänä aikana tutkimus keräsi yhteensä 74 vastausta.
Tutkimuksessa keskityttiin luonnossa kiinnostaviin aktiviteetteihin ja luonnon vetovoimatekijöihin, sekä sivuttiin luonnon merkitystä ja vastaajan omaa suhdetta luontoon ja liikkumiseen. Kyselyssä esitettiin myös kysymyksiä liittyen tapahtuma-alan mahdollisuuksiin luonnossa ja koronapandemian vaikutukseen vastaajan luontosuhteeseen. Vastauksista voidaan huomata, että yksinkertaiset harrastukset, kuten kävely, mutta myös erilaiset urheilulajit ovat suosittuja. Nuorista aikuisista osa kaipaisi myös muunlaista tekemistä luontoon, ja on avoin ja kiinnostunut tapahtuma-alan luomista mahdollisuuksista ulkoiluun ja luonnossa oleskeluun.
Nuoret aikuiset ovat valmiita liikkumaan luontoa varten. Kulkeminen ei ole nykyaikana ongelma, ja etätyön lisääminen vähentäen työmatkoja on lisännyt vapaa-aikaa niin, että yhä useammalla on mahdollisuus käydä virkistäytymässä myös työpäivinä. Luonnossa yöpymisen mahdollisuuksia tulisi tutkia ja kehittää pidemmälle, sillä telttailuun ja mökkeilyyn on suuri kiinnostus. Rauhallisuus ja rentoutuminen luonnossa sopisi tuoda myös lähemmäs kaupunkialuille. Kaupunkien kehittäminen lisäämällä luontoa kaupunkikuvaan voisi lisätä luonnosta kiinnostumista ja ulkoilua.
Tietoperusta käsittelee suomalaista luontoa, ja sen käyttötarkoitusta ja vetovoimatekijöitä sekä nuorten aikuisten suhdetta luontoon. Siinä keskitytään perinteisiin suomalaisten suosimiin aktiviteetteihin luonnossa, kuten marjastamiseen ja mökkeilyyn, jotka ovat aikaisemmilla sukupolvilla olleet suosiossa. Nuorten luontosuhdetta käsitellään liikkumiskäyttäytymisen ja ilmastonmuutoksen aiheuttaman huolen kautta.
Työ suoritettiin kvantitatiivisena tutkimuksena kyselylomakkeen avulla. Tutkimuskysymykset olivat standardoituja ja siis jokaiselle kyselyyn vastaavalle samat. Kyselyssä hyödynnettiin eritoten monivalintakysymyksiä, sekä arviointivalintoja, joissa vastaajat saivat arvioida väitteet tärkeiksi tai epätärkeiksi, sekä tosiksi tai epätosiksi. Kohderyhmänä olivat suomenkieliset Suomessa asuvat 15–29-vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset, jotka on tavoitettu kirjoittajan sosiaalisen median alustoja (Instagram, Snapchat) käyttämällä. Kysely tavoitti kuitenkin vain osan kohderyhmästä, sillä vastaajat olivat pääosin 20–24-vuotiaita nuoria aikuisia Pirkanmaan ja Uudenmaan alueilta. Tutkimusaika oli 4 päivää, 17.-20.5.2021, ja tänä aikana tutkimus keräsi yhteensä 74 vastausta.
Tutkimuksessa keskityttiin luonnossa kiinnostaviin aktiviteetteihin ja luonnon vetovoimatekijöihin, sekä sivuttiin luonnon merkitystä ja vastaajan omaa suhdetta luontoon ja liikkumiseen. Kyselyssä esitettiin myös kysymyksiä liittyen tapahtuma-alan mahdollisuuksiin luonnossa ja koronapandemian vaikutukseen vastaajan luontosuhteeseen. Vastauksista voidaan huomata, että yksinkertaiset harrastukset, kuten kävely, mutta myös erilaiset urheilulajit ovat suosittuja. Nuorista aikuisista osa kaipaisi myös muunlaista tekemistä luontoon, ja on avoin ja kiinnostunut tapahtuma-alan luomista mahdollisuuksista ulkoiluun ja luonnossa oleskeluun.
Nuoret aikuiset ovat valmiita liikkumaan luontoa varten. Kulkeminen ei ole nykyaikana ongelma, ja etätyön lisääminen vähentäen työmatkoja on lisännyt vapaa-aikaa niin, että yhä useammalla on mahdollisuus käydä virkistäytymässä myös työpäivinä. Luonnossa yöpymisen mahdollisuuksia tulisi tutkia ja kehittää pidemmälle, sillä telttailuun ja mökkeilyyn on suuri kiinnostus. Rauhallisuus ja rentoutuminen luonnossa sopisi tuoda myös lähemmäs kaupunkialuille. Kaupunkien kehittäminen lisäämällä luontoa kaupunkikuvaan voisi lisätä luonnosta kiinnostumista ja ulkoilua.