Tilitoimiston kannattavuuden mittarien kehittäminen
Viitanen, Laura (2021)
Viitanen, Laura
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060213677
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060213677
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona tilitoimistolle, joka halusi parantaa kannattavuuttaan mittauksen keinoin. Toimeksiannossa mittaristo haluttiin rajata toimeksiantajan käytössä olleeseen Koho Sales Oy:n toiminnanohjausjärjestelmään ja siitä saataviin mittareihin. Työn tavoitteena oli selvittää toimeksiantajalle, mitkä olivat sen toiminnassa keskeisimmät järjestelmästä saatavat mittarit sekä millä tavoin niitä kannattaisi seurata. Työn tarkoituksena oli rakentaa toimeksiantajalle sen käyttämään toiminnanohjausjärjestelmään pohjautuva mittaristo.
Työ toteutettiin tapaustutkimuksen menetelmin. Työn teoriaosuudessa käsiteltiin ensin kannattavuutta ja siihen vaikuttavia osatekijöitä sekä kannattavuuden varmistamista myös tulevaisuuden toiminnassa, ottaen huomioon etenkin toimeksiantajan toimialan erityispiirteet. Tämän jälkeen käsiteltiin kannattavuuteen vaikuttavien tekijöiden mittauksen keskeisiä aihealueita, ja teoriaosuuden toisessa luvussa vielä mittariston rakentamista hankkeena.
Teoriapohjan perusteella toimeksiantajalle lähdettiin rakentamaan mittaristoa siten, että vaikutteita otettiin soveltuvin osin Kaplanin ja Nortonin kehittämästä tasapainotetusta tuloskortista, jossa mittareita valitaan taloudellisten mittareiden lisäksi tasapainoisesti myös muista näkökulmista. Tässä mittaristomallissa rakentamisen pohjana käytetään yrityksen strategiaa ja siitä johdettuja menestystekijöitä. Mittariston rakentamisessa otettiin huomioon myös asiantuntijaorganisaation mittauksen erityispiirteitä, sillä ne soveltuivat hyvin tilitoimiston mittariston rakentamiseen.
Johtopäätöksinä todettiin, että mittaristohankkeen ensimmäinen päävaihe, suunnitelman laatiminen, saatiin toteutettua onnistuneesti. Toimeksiantajalle saatiin luotua mittaristo, joka kuvaa monipuolisesti erityyppisiä kannattavuuteen vaikuttavia osa-alueita. Huomiona kuitenkin todettiin, että hyvä suunnitelma ei vielä takaa mittauksen onnistumista ja kannattavuuden paranemista, mikäli käyttöönotto jää vajavaiseksi tai käyttövaiheen seuranta ei ole säännöllistä, tai mikäli mittaristoa ei kehitetä ajan mittaan tarpeiden muuttuessa. Ensimmäinen askel kannattavuuden parantamiseen on kuitenkin otettu mittariston määrittämisellä, sillä tällä tavoin huomio on saatu kiinnitettyä kannattavuuteen vaikuttaviin seikkoihin.
Työ toteutettiin tapaustutkimuksen menetelmin. Työn teoriaosuudessa käsiteltiin ensin kannattavuutta ja siihen vaikuttavia osatekijöitä sekä kannattavuuden varmistamista myös tulevaisuuden toiminnassa, ottaen huomioon etenkin toimeksiantajan toimialan erityispiirteet. Tämän jälkeen käsiteltiin kannattavuuteen vaikuttavien tekijöiden mittauksen keskeisiä aihealueita, ja teoriaosuuden toisessa luvussa vielä mittariston rakentamista hankkeena.
Teoriapohjan perusteella toimeksiantajalle lähdettiin rakentamaan mittaristoa siten, että vaikutteita otettiin soveltuvin osin Kaplanin ja Nortonin kehittämästä tasapainotetusta tuloskortista, jossa mittareita valitaan taloudellisten mittareiden lisäksi tasapainoisesti myös muista näkökulmista. Tässä mittaristomallissa rakentamisen pohjana käytetään yrityksen strategiaa ja siitä johdettuja menestystekijöitä. Mittariston rakentamisessa otettiin huomioon myös asiantuntijaorganisaation mittauksen erityispiirteitä, sillä ne soveltuivat hyvin tilitoimiston mittariston rakentamiseen.
Johtopäätöksinä todettiin, että mittaristohankkeen ensimmäinen päävaihe, suunnitelman laatiminen, saatiin toteutettua onnistuneesti. Toimeksiantajalle saatiin luotua mittaristo, joka kuvaa monipuolisesti erityyppisiä kannattavuuteen vaikuttavia osa-alueita. Huomiona kuitenkin todettiin, että hyvä suunnitelma ei vielä takaa mittauksen onnistumista ja kannattavuuden paranemista, mikäli käyttöönotto jää vajavaiseksi tai käyttövaiheen seuranta ei ole säännöllistä, tai mikäli mittaristoa ei kehitetä ajan mittaan tarpeiden muuttuessa. Ensimmäinen askel kannattavuuden parantamiseen on kuitenkin otettu mittariston määrittämisellä, sillä tällä tavoin huomio on saatu kiinnitettyä kannattavuuteen vaikuttaviin seikkoihin.