"Jälkikäteen ajattelen että aikuiset päättivät hyvin" : Nuorten kokemuksia osallisuudesta palvelutarpeen arvioinnin aikana
Loikkanen, Saara (2021)
Loikkanen, Saara
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060213631
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060213631
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia nuorten kokemuksia osallisuuden toteutumisesta palvelutarpeen arvioinnin aikana. Tavoitteena oli myös löytää mahdollisia kehityskohteita ja uusia näkökulmia palvelutarpeen arvioinnin toteuttamiseen. Työn tilaaja oli keskisuuren Etelä-Suomalaisen kaupungin lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin palveluyksikkö.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin keskeisimmät käsitteet; nuoret, osallisuus, palvelutarpeen arviointi sekä sosiaalihuolto. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kirjoitelmapyynnöllä, jonka tilaaja jakoi nuorille. Kirjoitelmapyyntöön vastasi neljä nuorta. Kaksi vastanneista nuorista oli ohjattu palvelutarpeen arvioinnin jälkeen paikalliseen nuorten tukipalveluun ja kahta muuta ei mihinkään palveluun. Aineisto analysoitiin käyttämällä kategoria-analyysiä.
Tutkimustuloksissa tuli esille neljä kategoriaryhmää. Ryhmät olivat: minua kuunneltiin − sain kertoa mielipiteeni, en saanut osallistua – ei ole kokemusta, sain jutella sekä viimeisenä ryhmänä asiat lähtivät eteenpäin. Tutkimuksessa ei ilmennyt kehittämisen kohteita nuorten
näkökulmasta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että osallisuus on nuorten näkökulmasta osittain toteutunut ja osittain jäänyt toteutumatta.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin keskeisimmät käsitteet; nuoret, osallisuus, palvelutarpeen arviointi sekä sosiaalihuolto. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kirjoitelmapyynnöllä, jonka tilaaja jakoi nuorille. Kirjoitelmapyyntöön vastasi neljä nuorta. Kaksi vastanneista nuorista oli ohjattu palvelutarpeen arvioinnin jälkeen paikalliseen nuorten tukipalveluun ja kahta muuta ei mihinkään palveluun. Aineisto analysoitiin käyttämällä kategoria-analyysiä.
Tutkimustuloksissa tuli esille neljä kategoriaryhmää. Ryhmät olivat: minua kuunneltiin − sain kertoa mielipiteeni, en saanut osallistua – ei ole kokemusta, sain jutella sekä viimeisenä ryhmänä asiat lähtivät eteenpäin. Tutkimuksessa ei ilmennyt kehittämisen kohteita nuorten
näkökulmasta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että osallisuus on nuorten näkökulmasta osittain toteutunut ja osittain jäänyt toteutumatta.