Yksinodottajan tukeminen raskausaikana : opas yksinodottajalle
Korhonen, Mira; Numento, Alisa (2021)
Korhonen, Mira
Numento, Alisa
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021053112969
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021053112969
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa verkko-opas yksinodottajien ja heidän kanssaan työskentelevien saataville. Opinnäytetyön tehtävinä oli tutkia, kuinka lapsen odottaminen ilman kumppania voi vaikuttaa raskausaikaan ja sen pohjalta selvittää, millaista tukea ja tietoa lasta yksin odottavat naiset tarvitsevat raskausaikana. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Tampereen nuorten naisten kristillisen yhdistyksen Itu-työn kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli antaa luotettavaa tietoa yksinodottajille raskausaikaan liittyen ja siten lisätä yksinodottajien hyvinvointia ja kokemusta omasta pärjäämisestään uudessa elämäntilanteessa. Työ toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jonka tuotoksena toimiva opas perustui kirjallisuuskatsauksen avulla saatuihin tietoihin.
Opinnäytetyön kirjallisuuskatsauksessa nousi esiin, että yksinodottajilla on kohonnut riski ennenaikaiseen synnytykseen ja sikiön pienipainoisuuteen. Selittävinä tekijöinä tälle ovat sosiaalisen tuen puute ja epäedulliset elintavat. Yksinodottajien ruokavalio on ravitsemuksellisesti heikompi ja he tupakoivat useammin raskausaikana verrattuna parisuhteessa lasta odottaviin. Yksinodottajilla on muita useammin taustalla masennusta ja muita psyykkisiä sairauksia, he ovat muita useammin käyneet läpi suuria elämänmuutoksia viimeisen vuoden aikana, ja heillä on myös raskausaikana useammin tunne- elämän ongelmia. Aiempi masennus, yksinhuoltajuus ja sosiaalisen tuen puute raskausaikana ovat riskitekijöitä synnytyspelolle ja masennukselle. Raskausaikana saatu sosiaalinen tuki voi vähentää ahdistuneisuutta, lisää tyytyväisyyttä, lyhentää synnytyksen kestoa, vähentää toimenpidesynnytyksen ja sektion riskiä ja toimii suojaavana tekijänä synnytyksen jälkeiselle masennukselle.
Opinnäytetyön tuotoksena toimivaa opasta voidaan hyödyntää yksinodottajien tukemisessa raskausaikana ja se tarjoaa hyödyllistä tietoa heille itselleen sekä heidän parissaan työskenteleville. Kehittämisehdotuksena esitetään yksinodottajille kohdistettujen oppaiden tekemistä myös muista näkökulmista. Työtä tehdessä nousi esille tarve myös raskauden jälkeistä aikaa käsittelevälle materiaalille sekä sosiaalityön näkökulmasta tehdylle oppaalle.
Opinnäytetyön kirjallisuuskatsauksessa nousi esiin, että yksinodottajilla on kohonnut riski ennenaikaiseen synnytykseen ja sikiön pienipainoisuuteen. Selittävinä tekijöinä tälle ovat sosiaalisen tuen puute ja epäedulliset elintavat. Yksinodottajien ruokavalio on ravitsemuksellisesti heikompi ja he tupakoivat useammin raskausaikana verrattuna parisuhteessa lasta odottaviin. Yksinodottajilla on muita useammin taustalla masennusta ja muita psyykkisiä sairauksia, he ovat muita useammin käyneet läpi suuria elämänmuutoksia viimeisen vuoden aikana, ja heillä on myös raskausaikana useammin tunne- elämän ongelmia. Aiempi masennus, yksinhuoltajuus ja sosiaalisen tuen puute raskausaikana ovat riskitekijöitä synnytyspelolle ja masennukselle. Raskausaikana saatu sosiaalinen tuki voi vähentää ahdistuneisuutta, lisää tyytyväisyyttä, lyhentää synnytyksen kestoa, vähentää toimenpidesynnytyksen ja sektion riskiä ja toimii suojaavana tekijänä synnytyksen jälkeiselle masennukselle.
Opinnäytetyön tuotoksena toimivaa opasta voidaan hyödyntää yksinodottajien tukemisessa raskausaikana ja se tarjoaa hyödyllistä tietoa heille itselleen sekä heidän parissaan työskenteleville. Kehittämisehdotuksena esitetään yksinodottajille kohdistettujen oppaiden tekemistä myös muista näkökulmista. Työtä tehdessä nousi esille tarve myös raskauden jälkeistä aikaa käsittelevälle materiaalille sekä sosiaalityön näkökulmasta tehdylle oppaalle.