Kävelyintervention vaikutukset stressiin ja palautumiseen terveysalan työntekijöillä
Holopainen, Kirsi; Miettinen, Emma (2021)
Holopainen, Kirsi
Miettinen, Emma
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021053112709
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021053112709
Tiivistelmä
Stressi on yleistä työikäisten keskuudessa ja työn rasittavuus on lisääntynyt. Aiempien tutkimusten mukaan liikunta vähentää stressiä ja parantaa palautumista, ja hyvä fyysinen kunto auttaa sietämään stressiä paremmin. Kävelyn vaikutuksia stressiin tai palautumiseen on tutkittu vähemmän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa kävelyn vaikutuksista stressiin. Tavoitteena oli selvittää, voidaanko 8 viikon kävelyintervention avulla vähentää koettua stressiä ja parantaa palautumista. Tutkimusjoukko koostui Vetrea Terveys Oy:n työntekijöistä (n=13). Tutkimusmenetelmänä käytettiin monimenetelmätutkimusta, koska kävelyjaksolle osallistuneen pienen tutkimusjoukon kokemuksista ja kävelyjakson vaikutuksista haluttiin tuottaa laaja-alaista tietoa. Ennen kävelyjaksoa osallistujille toteutettiin Firstbeat Hyvinvointianalyysi, liikuntakysely ja subjektiivista stressiä mittaava PSS-stressikysely. Kävelyjakson jälkeen PSS toistettiin ja kartoitettiin osallistujien kokemuksia kävelyjaksosta.
Alkukartoituksessa todettiin Firstbeat Hyvinvointianalyysin aikaisen suuremman rasittavan liikunnan määrän olevan yhteydessä vähäisempään koettuun stressiin. Kävelyjaksolla todettiin olevan positiivisia vaikutuksia koettuun stressiin ja yleiseen hyvinvointiin. PSS-stressikyselyn pisteiden keskiarvo pienentyi ennen kävelyjaksoa mitatusta 22,6 pisteestä jakson jälkeen mitattuun 18 pisteeseen. Kävelyjakson aikana osallistujien päivittäisten askeleiden keskiarvo kasvoi ensimmäisen viikon 7847 askeleesta viimeisen viikon 9162 askeleeseen. Askeleet lisääntyivät jakson aikana keskimäärin 16,8 %. Korkeampi askelmäärä oli yhteydessä merkittävämpään laskuun PSS-kokonaispisteissä. Osallistujilla, jotka asettivat itselleen tavoitteita jakson ajalle, positiiviset muutokset PSS-kokonaispisteissä ja askelmäärissä olivat suurempia.
Tulokset vahvistavat aiempaa näkemystä siitä, että kävelyn lisääminen vähentää koettua stressiä. Tavoitteiden asettamisella ja sisäisellä motivaatiolla näyttäisi olevan suuri merkitys yksilökohtaisiin tuloksiin. Jatkossa olisi hyödyllistä selvittää, mikä on riittävä määrä kävelyä stressin vähentämiseksi.
Alkukartoituksessa todettiin Firstbeat Hyvinvointianalyysin aikaisen suuremman rasittavan liikunnan määrän olevan yhteydessä vähäisempään koettuun stressiin. Kävelyjaksolla todettiin olevan positiivisia vaikutuksia koettuun stressiin ja yleiseen hyvinvointiin. PSS-stressikyselyn pisteiden keskiarvo pienentyi ennen kävelyjaksoa mitatusta 22,6 pisteestä jakson jälkeen mitattuun 18 pisteeseen. Kävelyjakson aikana osallistujien päivittäisten askeleiden keskiarvo kasvoi ensimmäisen viikon 7847 askeleesta viimeisen viikon 9162 askeleeseen. Askeleet lisääntyivät jakson aikana keskimäärin 16,8 %. Korkeampi askelmäärä oli yhteydessä merkittävämpään laskuun PSS-kokonaispisteissä. Osallistujilla, jotka asettivat itselleen tavoitteita jakson ajalle, positiiviset muutokset PSS-kokonaispisteissä ja askelmäärissä olivat suurempia.
Tulokset vahvistavat aiempaa näkemystä siitä, että kävelyn lisääminen vähentää koettua stressiä. Tavoitteiden asettamisella ja sisäisellä motivaatiolla näyttäisi olevan suuri merkitys yksilökohtaisiin tuloksiin. Jatkossa olisi hyödyllistä selvittää, mikä on riittävä määrä kävelyä stressin vähentämiseksi.