Vastuullisuuden arviointi sertifikaattien avulla elintarvikkeiden hankinnoissa
Hakkarainen, Susan (2021)
Hakkarainen, Susan
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052812298
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052812298
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia millä tavoin vastuullisina profiloituneet elintarvikkeita myyvät suomalaiset yritykset pystyvät hyödyntämään sertifikaatteja ja standardeja hankinnoissaan. Tavoitteena oli lisäksi selvittää miten sertifikaattien kriteerien vastuullisuutta voidaan arvioida. Tutkimus rajattiin koskemaan Suomessa toimivia elintarvikkeita myyviä yrityksiä, jotka keskittyvät toiminnassaan edistämään vastuullista liiketoimintaa ja tarjoamaan kuluttajille vastuullisia tuotteita.
Tietoperustassa käsitellään ensin yritysvastuuta liiketoiminnan osana, yritysvastuuta ohjaavia tekijöitä ja yritysvastuun viemistä strategiasta käytännön liiketoimintaan. Seuraavaksi edetään vastuullisten hankintojen johtamiseen, ja aihetta avataan muun muassa vastuullisuuskriteerien määrittelyn kautta. Lopuksi syvennytään elintarvikkeiden vastuullisuussertifikaatteihin.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista puolistrukturoitua haastattelua eli teemahaastattelua. Haastatteluissa käsiteltiin tietoperustan pohjalta muodostettuja teemoja: yrityksen vastuullisuusstrategia ja arvot, vastuullisuuden määrittely ja toimeenpano toimitusketjussa, vastuullinen ostoprosessi: kannustimet ja esteet, kriteerit vastuulliselle ostotoiminnalle sekä elintarvikkeiden vastuullisuussertifikaatit ostotoiminnassa. Tutkimukseen haastateltiin kolmea eri yritysten hankinnoista vastaavaa henkilöä. Haastattelut toteutettiin marraskuu 2020 – huhtikuu 2021 välisenä aikana. Haastatteluiden lisäksi tehtiin sisältöanalyysi vastuullisuussertifikaattien standardeista, missä perehdyttiin sertifikaattien kriteerien vastuullisuusnäkökohtiin. Tutkimuksessa analysoitiin seuraavien sertifiointitahojen sertifikaatteja: Fairtrade International, Marine Stewardship Council (MSC) ja RSPO Round Table on Sustainable Palm Oil. Sertifikaattien kriteerien vastuullisuuden osa-alueiden kattavuutta arvioitiin YK:n Global Compact -aloitteen periaatteiden pohjalta.
Haastatteluiden tuloksista tuli ilmi, että yritysten vastuullisuusperiaatteet ohjasivat ostopäätöksiä ja vastuullisuuskriteerien määrittelyä. Sertifikaatit huomioitiin ostopäätöksissä ja niiden koettiin olevan hyvä apuväline. Tiettyjä sertifikaatteja suosittiin riippuen yrityksen valikoiman painotuksesta tai kytköksestä sertifikaattiin esimerkiksi tuotteen maahantuonnin tai valmistuksen kautta. Lisäksi suosittiin sellaisia sertifikaatteja, joissa vastuullisuuskriteerit olivat yritysten mielestä riittävän kriittisiä ja kattavia. Joidenkin sertifiointijärjestelmien kriteereissä ja vastuullisuusväittämissä nähtiin puutoksia tai epäkohtia. Sertifiointijärjestelmiin ja niiden valvontaan luotettiin, ja etenkin kolmannen osapuolen valvonta koettiin tärkeäksi. Sertifikaatit olivat tärkeitä, mutta eivät kaikille yrityksille aina välttämätön tuotteen hankinnan kannalta. Sertifikaattien analysoinnissa selvisi, että YK:n Global Compact periaatteiden osalta ympäristö ja korruption vastaisuus näkyivät kaikkien tutkittujen standardien kriteereissä. Periaatteista ihmisoikeudet ja työelämä tulivat esille Fairtrade ja RSPO standardien kriteereissä, mutta MSC standardissa ei ollut selkeitä kriteerejä näistä periaatteista.
Tietoperustassa käsitellään ensin yritysvastuuta liiketoiminnan osana, yritysvastuuta ohjaavia tekijöitä ja yritysvastuun viemistä strategiasta käytännön liiketoimintaan. Seuraavaksi edetään vastuullisten hankintojen johtamiseen, ja aihetta avataan muun muassa vastuullisuuskriteerien määrittelyn kautta. Lopuksi syvennytään elintarvikkeiden vastuullisuussertifikaatteihin.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista puolistrukturoitua haastattelua eli teemahaastattelua. Haastatteluissa käsiteltiin tietoperustan pohjalta muodostettuja teemoja: yrityksen vastuullisuusstrategia ja arvot, vastuullisuuden määrittely ja toimeenpano toimitusketjussa, vastuullinen ostoprosessi: kannustimet ja esteet, kriteerit vastuulliselle ostotoiminnalle sekä elintarvikkeiden vastuullisuussertifikaatit ostotoiminnassa. Tutkimukseen haastateltiin kolmea eri yritysten hankinnoista vastaavaa henkilöä. Haastattelut toteutettiin marraskuu 2020 – huhtikuu 2021 välisenä aikana. Haastatteluiden lisäksi tehtiin sisältöanalyysi vastuullisuussertifikaattien standardeista, missä perehdyttiin sertifikaattien kriteerien vastuullisuusnäkökohtiin. Tutkimuksessa analysoitiin seuraavien sertifiointitahojen sertifikaatteja: Fairtrade International, Marine Stewardship Council (MSC) ja RSPO Round Table on Sustainable Palm Oil. Sertifikaattien kriteerien vastuullisuuden osa-alueiden kattavuutta arvioitiin YK:n Global Compact -aloitteen periaatteiden pohjalta.
Haastatteluiden tuloksista tuli ilmi, että yritysten vastuullisuusperiaatteet ohjasivat ostopäätöksiä ja vastuullisuuskriteerien määrittelyä. Sertifikaatit huomioitiin ostopäätöksissä ja niiden koettiin olevan hyvä apuväline. Tiettyjä sertifikaatteja suosittiin riippuen yrityksen valikoiman painotuksesta tai kytköksestä sertifikaattiin esimerkiksi tuotteen maahantuonnin tai valmistuksen kautta. Lisäksi suosittiin sellaisia sertifikaatteja, joissa vastuullisuuskriteerit olivat yritysten mielestä riittävän kriittisiä ja kattavia. Joidenkin sertifiointijärjestelmien kriteereissä ja vastuullisuusväittämissä nähtiin puutoksia tai epäkohtia. Sertifiointijärjestelmiin ja niiden valvontaan luotettiin, ja etenkin kolmannen osapuolen valvonta koettiin tärkeäksi. Sertifikaatit olivat tärkeitä, mutta eivät kaikille yrityksille aina välttämätön tuotteen hankinnan kannalta. Sertifikaattien analysoinnissa selvisi, että YK:n Global Compact periaatteiden osalta ympäristö ja korruption vastaisuus näkyivät kaikkien tutkittujen standardien kriteereissä. Periaatteista ihmisoikeudet ja työelämä tulivat esille Fairtrade ja RSPO standardien kriteereissä, mutta MSC standardissa ei ollut selkeitä kriteerejä näistä periaatteista.