Asiakas- ja potilastietojärjestelmän uudistaminen - Muutosjohtamisen malli yksityiseen palveluasumisen yksikköön
Manninen, Päivi (2021)
Manninen, Päivi
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052812287
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052812287
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on kehittämistyö, jonka aikana tehtiin muutosjohtamisen malli yksityisen tehostetun palveluasumisen yksikköön. Mallissa kuvataan johtamisen muutosprosessin aikaisia työtehtäviä ja keinoja tukea muutosta yksilön näkökulmasta. Tavoitteena on löytää hyviä ja tunnistaa toimimattomia työtapoja sekä sitouttaa henkilöstö muutosprosessin suunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitämiseen.
Kehittämistyö toteutettiin PDCA-syklin Plan-vaiheessa. Suunnitteluvaihe alkoi puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla, johon osallistui 7 tehostetun palveluasumisen yksikön työntekijää. Yksilöhaastattelujen avulla kartoitettiin hoitohenkilöstön ja yksikön johtajan näkemyksiä muutosjohtajan tehtävistä. Lisäksi haluttiin saada selville, miten tunteet ja muutosvastarinta otetaan huomioon johtamisessa, miten henkilökunta voi tukea johtajaa muutoksessa sekä miten asiakastietojen kirjaamista seurataan. Yksilöhaastattelut analysoitiin teemoittelun avulla.
Toisena aineistonkeruumenetelmänä oli ideointipuu-menetelmä, jonka tarkoituksena oli koota yksilöhaastattelujen tulokset ja valita yksikkömme arvoihin soveltuvat muutosjohtajan tehtävät. Ideointipuun tulokset analysoitiin kvantifioinnin avulla. Kehittämistyön tekijän itsearvioinnin apuvälineenä käytettiin SWOT-analyysiä. Valmis malli arvioitiin avoimella kyselylomakkeella. Kyselylomakkeen vastaukset analysoitiin vertailemalla niitä itsearviointiin.
Tuloksissa ilmeni, että kaksi asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönottoa koettiin arkityön ja koronapandemian ohella stressaavana. Tämän vuoksi myös muutosvastarintaa ja pelkoa tulevaisuutta sekä omaa osaamista kohtaan oli paljon. Muutosjohtamisessa toivottiin enemmän kiinnitettävän huomiota perehdytykseen, muutoksen tavoitteiden seurantaan, ajan järjestämiseen, palautteen antamiseen, yksilölliseen huomioimiseen ja suullisen vuorovaikutuksen mahdollistamiseen. Parhaiten muutosprosessissa toimii viestintä, työyhteisön ja johtamisen tuki, muutoksen tarkoituksen ja tavoitteiden perusteleminen sekä eettinen johtaminen.
Muutosjohtamisen malli valmistui ennen toisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönottoa, minkä vuoksi Do-vaiheen pilotointi pystyttiin aloittamaan heti. Do-, Check- ja Act-vaiheita ei raportoitu opinnäytetyössä.
Kehittämistyö toteutettiin PDCA-syklin Plan-vaiheessa. Suunnitteluvaihe alkoi puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla, johon osallistui 7 tehostetun palveluasumisen yksikön työntekijää. Yksilöhaastattelujen avulla kartoitettiin hoitohenkilöstön ja yksikön johtajan näkemyksiä muutosjohtajan tehtävistä. Lisäksi haluttiin saada selville, miten tunteet ja muutosvastarinta otetaan huomioon johtamisessa, miten henkilökunta voi tukea johtajaa muutoksessa sekä miten asiakastietojen kirjaamista seurataan. Yksilöhaastattelut analysoitiin teemoittelun avulla.
Toisena aineistonkeruumenetelmänä oli ideointipuu-menetelmä, jonka tarkoituksena oli koota yksilöhaastattelujen tulokset ja valita yksikkömme arvoihin soveltuvat muutosjohtajan tehtävät. Ideointipuun tulokset analysoitiin kvantifioinnin avulla. Kehittämistyön tekijän itsearvioinnin apuvälineenä käytettiin SWOT-analyysiä. Valmis malli arvioitiin avoimella kyselylomakkeella. Kyselylomakkeen vastaukset analysoitiin vertailemalla niitä itsearviointiin.
Tuloksissa ilmeni, että kaksi asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönottoa koettiin arkityön ja koronapandemian ohella stressaavana. Tämän vuoksi myös muutosvastarintaa ja pelkoa tulevaisuutta sekä omaa osaamista kohtaan oli paljon. Muutosjohtamisessa toivottiin enemmän kiinnitettävän huomiota perehdytykseen, muutoksen tavoitteiden seurantaan, ajan järjestämiseen, palautteen antamiseen, yksilölliseen huomioimiseen ja suullisen vuorovaikutuksen mahdollistamiseen. Parhaiten muutosprosessissa toimii viestintä, työyhteisön ja johtamisen tuki, muutoksen tarkoituksen ja tavoitteiden perusteleminen sekä eettinen johtaminen.
Muutosjohtamisen malli valmistui ennen toisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönottoa, minkä vuoksi Do-vaiheen pilotointi pystyttiin aloittamaan heti. Do-, Check- ja Act-vaiheita ei raportoitu opinnäytetyössä.