Ilmapiiri, sijainti ja vaikuttamismahdollisuudet on se juttu - onhan teille Norlandia tuttu! Norlandia päiväkotien rekrytoinnin tehostaminen
Montonen, Laura; Mäkinen, Lotta (2021)
Montonen, Laura
Mäkinen, Lotta
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711950
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711950
Tiivistelmä
Tämä tutkimuksellinen kehittämistoiminta toteutettiin Norlandia päiväkotien pyynnöstä ja sen tarkoituksena oli löytää keinoja, joilla Norlandia päiväkotien rekrytointia voitaisiin tehostaa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja lisätä ymmärrystä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat varhaiskasvatukseen hakeutuvan työntekijän työnantajavalintaan, mitkä tekijät saavat työntekijän valitsemaan työnantajakseen Norlandia päiväkodit ja millä keinoin voitaisiin herättää potentiaalisten työntekijöiden kiinnostusta Norlandia päiväkoteja kohtaan. Tutkimuksen taustalla on valtakunnallinen varhaiskasvatuksen pätevän henkilöstön työvoimapula.
Tutkimuksen viitekehyksessä avattiin varhaiskasvatuksen yhteiskunnallisia vaikutuksia, nykytilaa, työvoimapulaa sekä kuvattiin julkista ja yksityistä varhaiskasvatussektoria. Lisäksi käsiteltiin rekrytointia, työnhakijan työelämäodotuksia ja työnantajamielikuvaa. Tutkimusstrategisena lähestymistapana oli tutkimuksellinen kehittämistoiminta, joka toteutettiin toiminta- ja tapaustutkimuksena. Tutkimuksen aineisto koostui kahdesta erillisestä aineistosta, joista ensimmäinen, kvantitatiivinen aineisto, kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella Norlandiaan vuoden 2018 ja sen jälkeen rekrytoiduilta työntekijöiltä. Kyselylomakkeen aineisto analysoitiin tilastollisesti ja kyselyn avointen vastausten analyysissä käytettiin sisällönanalyysia. Kyselylomakkeen tulosten pohjalta toteutettiin tutkimuksen toinen osio, kvalitatiivinen kehittämistoiminta, jossa oli piirteitä toimintatutkimuksesta ja menetelmänä yhteiskehittäminen. Yhteiskehittämisestä saadun laadullisen aineiston analyysi toteutettiin sisällönanalyysilla.
Tutkimus osoitti, että Norlandian työntekijät pitivät tärkeinä työpaikkaa valitessaan hyvää työilmapiiriä, mielekästä työnkuvaa, mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä sekä vakituista työsuhdetta. Työnantajassa työntekijät arvostivat mahdollisuuksia vaikuttaa oman työn sisältöön, työnantajan hyvää mainetta sekä arvoja. Norlandiasta työnantajana
kiinnostuttiin ensisijaisesti maantieteellisen sijainnin ja rekrytointi-ilmoituksen takia. Yhteiskehittämisen tuloksista voidaan päätellä, että Norlandian rekrytointi-ilmoituksessa ja markkinoinnissa tulisi korostaa muun muassa joustavuutta, luotettavuutta, vihreitä arvoja ja kansainvälisyyttä. Lisäksi tutkimustulokset osoittivat, että potentiaalisia työntekijöitä tavoitetaan parhaiten sosiaalisen median ja puskaradion kautta. Tutkimuksen tulokset ovat lohdullisia matalapalkkaiselle alalle ja antavat toivoa, että päteviä varhaiskasvatuksen ammattilaisia on mahdollista houkutella töihin muillakin elementeillä kuin palkalla.
Tutkimuksen edetessä muodostui käsitys, että työntekijät kokivat vahvasti vihreän brändinosana Norlandian toimintaa. Tulevaisuudessa kestävä kehitys voisi olla yksi Norlandian arvoista, koska se jo nyt mielletään osaksi Norlandiaa ja on yksi vetovoimatekijä niin työntekijöille kuin asiakkaille.
Asiasanat: varhaiskasvatus, rekrytointi, työantajamielikuva, työvoimapula
Tutkimuksen viitekehyksessä avattiin varhaiskasvatuksen yhteiskunnallisia vaikutuksia, nykytilaa, työvoimapulaa sekä kuvattiin julkista ja yksityistä varhaiskasvatussektoria. Lisäksi käsiteltiin rekrytointia, työnhakijan työelämäodotuksia ja työnantajamielikuvaa. Tutkimusstrategisena lähestymistapana oli tutkimuksellinen kehittämistoiminta, joka toteutettiin toiminta- ja tapaustutkimuksena. Tutkimuksen aineisto koostui kahdesta erillisestä aineistosta, joista ensimmäinen, kvantitatiivinen aineisto, kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella Norlandiaan vuoden 2018 ja sen jälkeen rekrytoiduilta työntekijöiltä. Kyselylomakkeen aineisto analysoitiin tilastollisesti ja kyselyn avointen vastausten analyysissä käytettiin sisällönanalyysia. Kyselylomakkeen tulosten pohjalta toteutettiin tutkimuksen toinen osio, kvalitatiivinen kehittämistoiminta, jossa oli piirteitä toimintatutkimuksesta ja menetelmänä yhteiskehittäminen. Yhteiskehittämisestä saadun laadullisen aineiston analyysi toteutettiin sisällönanalyysilla.
Tutkimus osoitti, että Norlandian työntekijät pitivät tärkeinä työpaikkaa valitessaan hyvää työilmapiiriä, mielekästä työnkuvaa, mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä sekä vakituista työsuhdetta. Työnantajassa työntekijät arvostivat mahdollisuuksia vaikuttaa oman työn sisältöön, työnantajan hyvää mainetta sekä arvoja. Norlandiasta työnantajana
kiinnostuttiin ensisijaisesti maantieteellisen sijainnin ja rekrytointi-ilmoituksen takia. Yhteiskehittämisen tuloksista voidaan päätellä, että Norlandian rekrytointi-ilmoituksessa ja markkinoinnissa tulisi korostaa muun muassa joustavuutta, luotettavuutta, vihreitä arvoja ja kansainvälisyyttä. Lisäksi tutkimustulokset osoittivat, että potentiaalisia työntekijöitä tavoitetaan parhaiten sosiaalisen median ja puskaradion kautta. Tutkimuksen tulokset ovat lohdullisia matalapalkkaiselle alalle ja antavat toivoa, että päteviä varhaiskasvatuksen ammattilaisia on mahdollista houkutella töihin muillakin elementeillä kuin palkalla.
Tutkimuksen edetessä muodostui käsitys, että työntekijät kokivat vahvasti vihreän brändinosana Norlandian toimintaa. Tulevaisuudessa kestävä kehitys voisi olla yksi Norlandian arvoista, koska se jo nyt mielletään osaksi Norlandiaa ja on yksi vetovoimatekijä niin työntekijöille kuin asiakkaille.
Asiasanat: varhaiskasvatus, rekrytointi, työantajamielikuva, työvoimapula