Restonomi työhyvinvoinnin johtajana
Pänkäläinen, Anuliina (2021)
Pänkäläinen, Anuliina
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711733
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711733
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työhyvinvoinnin johtamisen kuvaus mahdollisten esihenkilöinä toimivien restonomien näkökulmasta. Selvittämisellä tarkoitetaan tässä opinnäytetyössä työhyvinvoinnin merkityksen selvittämistä eri ikäisten ja eri koulutuksen omaavien henkilöiden näkökulmista. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli ammatillista koulutusta tarjoava oppilaitos X. Apuna käytettiin yhteistyötoimijalle laadittua kyselyä sekä yhdelle restonomille ja kahdelle restonomiopiskelijalle laadittua teemahaastattelua. Kyselyn ja opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esille työhyvinvoinnin suuri merkitys. Työssä tutkittiin työhyvinvoinnin kannalta ihanteellista työyhteisöä. Opinnäytetyössä selvitettiin työhyvinvoinnin vastuut niin esimiehen kuin työntekijän näkökulmasta.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena työnä, jonka tutkimuksellisena osana toimi kaksi kvalitatiivista kyselyä oppilaitos X:lle ja teemahaastattelu restonomille ja kahdelle restonomiopiskelijalle. Tarkoituksena oli luoda kyselyiden pohjalta analyysi ja verrata näitä tuloksia keskenään. Yhteistyötoimijan toive opinnäytetyön kyselyn sisällöstä oli selvittää miten tukea opettajia työhyvinvoinnissa. Tuotoksena syntyi kyselyiden pohjalta laaditut analyysit oppilaitos X:n vastaajien sekä restonomin ja restonomiopiskelijoiden kokemasta työhyvinvoinnin tärkeydestä työpaikoilla. Vastaajia oppilaitos X:n opettajien kyselyssä oli kahdeksan, opiskelijoiden kyselyssä puolestaan kuusi. Teemahaastattelussa vastaajia oli kolme.
Teoreettinen viitekehys koostuu esimerkiksi työhyvinvoinnin määritelmästä, sen edes-auttamisesta, työhyvinvoinnin vastuista, työhyvinvoinnin tukemisesta, työyhteisöstä voimavarana, toimintaympäristön muutoksesta ja siinä toimimisesta sekä työhyvinvoinnin työkaluista arjen tukena.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena työnä, jonka tutkimuksellisena osana toimi kaksi kvalitatiivista kyselyä oppilaitos X:lle ja teemahaastattelu restonomille ja kahdelle restonomiopiskelijalle. Tarkoituksena oli luoda kyselyiden pohjalta analyysi ja verrata näitä tuloksia keskenään. Yhteistyötoimijan toive opinnäytetyön kyselyn sisällöstä oli selvittää miten tukea opettajia työhyvinvoinnissa. Tuotoksena syntyi kyselyiden pohjalta laaditut analyysit oppilaitos X:n vastaajien sekä restonomin ja restonomiopiskelijoiden kokemasta työhyvinvoinnin tärkeydestä työpaikoilla. Vastaajia oppilaitos X:n opettajien kyselyssä oli kahdeksan, opiskelijoiden kyselyssä puolestaan kuusi. Teemahaastattelussa vastaajia oli kolme.
Teoreettinen viitekehys koostuu esimerkiksi työhyvinvoinnin määritelmästä, sen edes-auttamisesta, työhyvinvoinnin vastuista, työhyvinvoinnin tukemisesta, työyhteisöstä voimavarana, toimintaympäristön muutoksesta ja siinä toimimisesta sekä työhyvinvoinnin työkaluista arjen tukena.