Kirjanpidon eriyttämisvelvollisuus julkisyhteisöissä – case Vantaan kaupunki
Raatikainen, Sanna (2021)
Lataukset:
Raatikainen, Sanna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711718
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711718
Tiivistelmä
Julkisyhteisöjen taloudellinen toiminta on monimuotoistunut erityisesti viimeisen vuosikymmenen aikana ja julkisen sektorin toimijat kilpailevat yhä useammin samoilla markkinoilla yksityisten yritysten kanssa. Koska julkisten toimijoiden on koettu saavan monia epäreiluja kilpailuetuja yksityisiin toimijoihin nähden, kilpailun tasapuolisuutta on pyritty vahvistamaan useilla kunta- ja kilpailulain säännöksillä.
Kilpailulain 30 d § kirjanpidon eriyttämisestä astui voimaan vuoden 2020 alussa. Lakimuutos velvoittaa, että kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvaa taloudellista toimintaa harjoittavan kunnan, kuntayhtymän, valtion tai niiden määräysvaltaan kuuluvan yksikön on pidettävä erillistä kirjanpitoa tästä toiminnastaan. Eriytettävästä kirjanpidosta on laadittava erillinen tuloslaskelma lisätietoineen tilinpäätöksen liitetiedoksi. Kirjanpidon eriyttämisvelvollisuus edellyttää, että hinnoittelun on oltava markkinaperusteista ja eriyttämiseen liittyvän kustannuslaskennan ja hinnoittelun perusteet tulee dokumentoida. Kirjanpidon eriyttämisvelvollisuuden avulla julkisyhteisöjen elinkeinotoiminnan kannattavuus ja hinnoittelun kustannusperusteisuus saadaan läpinäkyväksi, jolloin myös kilpailuneutraliteetin valvonta tehostuu.
Opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistyö, jonka tavoitteena on teoreettisen viitekehyksen avulla selvittää, mitä kilpailulain 30 d §:n mukainen kirjanpidon eriyttäminen käytännössä tarkoittaa julkisyhteisöille ja mitä konkreettisia toimenpiteitä ja muutoksia se edellyttää jatkossa julkisyhteisöjen taloudellisen toiminnan ja kirjanpidon näkökulmasta. Tutkimuksessa tuodaan esiin kirjanpidon eriyttämisvelvollisuuden asettamiseen johtaneita syitä sekä sille asetetut tavoitteet. Työn keskeinen havainto oli, että kilpailuneutraliteettiongelma julkisen ja yksityisen sektorin välillä on yhä olemassa, kun julkisyhteisöt harjoittavat yksiköissään sekä taloudellista että ei-taloudellista toimintaa.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tuotoksena laadittiin prosessikuvaus ja kehittämissuunnitelma Vantaan kaupunkikonsernin kirjanpidon eriyttämisestä. Vantaan kaupunki ja sen tytäryhteisöt tekivät ensimmäisen kirjanpidon eriyttämisen vuonna 2020 sekä laativat eriytetyt tuloslaskelmat vuoden 2020 tilinpäätösten liitetiedoiksi. Kirjanpidon eriyttämisprosessi oli pitkä ja monivaiheinen prosessi, jonka selkeyttämiseen ja vaiheistamiseen laadittiin prosessikuvaus. Kirjanpidon eriyttämisprosessin keskeiset vaiheet ovat kilpailutilanteessa markkinoilla harjoitetun taloudellisen toiminnan tunnistaminen, siitä aiheutuvien tuottojen ja kulujen kirjanpidollinen eriyttäminen, kustannuslaskennan laatiminen ja markkinaperusteisen hinnoittelun todentaminen. Näiden toimintojen pohjalta saadaan muodostettua kilpailulain 30 d §:n edellyttämä eriytetty tuloslaskelma, jonka avulla toiminnan kannattavuutta voidaan objektiivisesti arvioida. Ensimmäisen kirjanpidon eriyttämisprosessin aikana havaittiin useita ongelmia, joita parantamalla prosessista saadaan jatkossa tehokkaampi, sujuvampi ja luotettavampi. Kehittämiskohteista ja -toimenpiteistä laadittiin kehittämissuunnitelma. Merkittävimmät kehittämiskohteet liittyvät kustannuslaskentaosaamisen parantamiseen ja markkinaperusteisen hinnoittelun varmistamiseen.
Kilpailulain 30 d § kirjanpidon eriyttämisestä astui voimaan vuoden 2020 alussa. Lakimuutos velvoittaa, että kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvaa taloudellista toimintaa harjoittavan kunnan, kuntayhtymän, valtion tai niiden määräysvaltaan kuuluvan yksikön on pidettävä erillistä kirjanpitoa tästä toiminnastaan. Eriytettävästä kirjanpidosta on laadittava erillinen tuloslaskelma lisätietoineen tilinpäätöksen liitetiedoksi. Kirjanpidon eriyttämisvelvollisuus edellyttää, että hinnoittelun on oltava markkinaperusteista ja eriyttämiseen liittyvän kustannuslaskennan ja hinnoittelun perusteet tulee dokumentoida. Kirjanpidon eriyttämisvelvollisuuden avulla julkisyhteisöjen elinkeinotoiminnan kannattavuus ja hinnoittelun kustannusperusteisuus saadaan läpinäkyväksi, jolloin myös kilpailuneutraliteetin valvonta tehostuu.
Opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistyö, jonka tavoitteena on teoreettisen viitekehyksen avulla selvittää, mitä kilpailulain 30 d §:n mukainen kirjanpidon eriyttäminen käytännössä tarkoittaa julkisyhteisöille ja mitä konkreettisia toimenpiteitä ja muutoksia se edellyttää jatkossa julkisyhteisöjen taloudellisen toiminnan ja kirjanpidon näkökulmasta. Tutkimuksessa tuodaan esiin kirjanpidon eriyttämisvelvollisuuden asettamiseen johtaneita syitä sekä sille asetetut tavoitteet. Työn keskeinen havainto oli, että kilpailuneutraliteettiongelma julkisen ja yksityisen sektorin välillä on yhä olemassa, kun julkisyhteisöt harjoittavat yksiköissään sekä taloudellista että ei-taloudellista toimintaa.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tuotoksena laadittiin prosessikuvaus ja kehittämissuunnitelma Vantaan kaupunkikonsernin kirjanpidon eriyttämisestä. Vantaan kaupunki ja sen tytäryhteisöt tekivät ensimmäisen kirjanpidon eriyttämisen vuonna 2020 sekä laativat eriytetyt tuloslaskelmat vuoden 2020 tilinpäätösten liitetiedoiksi. Kirjanpidon eriyttämisprosessi oli pitkä ja monivaiheinen prosessi, jonka selkeyttämiseen ja vaiheistamiseen laadittiin prosessikuvaus. Kirjanpidon eriyttämisprosessin keskeiset vaiheet ovat kilpailutilanteessa markkinoilla harjoitetun taloudellisen toiminnan tunnistaminen, siitä aiheutuvien tuottojen ja kulujen kirjanpidollinen eriyttäminen, kustannuslaskennan laatiminen ja markkinaperusteisen hinnoittelun todentaminen. Näiden toimintojen pohjalta saadaan muodostettua kilpailulain 30 d §:n edellyttämä eriytetty tuloslaskelma, jonka avulla toiminnan kannattavuutta voidaan objektiivisesti arvioida. Ensimmäisen kirjanpidon eriyttämisprosessin aikana havaittiin useita ongelmia, joita parantamalla prosessista saadaan jatkossa tehokkaampi, sujuvampi ja luotettavampi. Kehittämiskohteista ja -toimenpiteistä laadittiin kehittämissuunnitelma. Merkittävimmät kehittämiskohteet liittyvät kustannuslaskentaosaamisen parantamiseen ja markkinaperusteisen hinnoittelun varmistamiseen.