Pienkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen lämmitysjärjestelmän avulla
Ketola, Kivi (2021)
Ketola, Kivi
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052511080
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052511080
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkoituksena oli selvittää, miten lämmönkehityslaitteiston vaihtaminen vaikuttaa rakennuksen energiatehokkuuteen sekä onko ilmavesilämpöpumpun ja olemassa olevan öljykattilan yhdistelmä järkevä ja kustannustehokas ratkaisu, verrattuna maalämpöpumppuun tai kaukolämpöön. Tavoitteena oli lisätä tietoa saneerauskohteiden lämmityslaitteiden uusinnasta, hybridilämmityksestä ja selvittää 1923 rakennettuun case-kohteeseen sopivin lämmönkehitysjärjestelmän ratkaisu. Menetelmänä oli tutkia huomioon otettavia asioita valittaessa lämmitysmuotoa vanhoihin taloihin ja tarkastella laskennallisesti eri laitteistojen mitoituksia sekä energia- ja kustannustehokkuutta. Kohteeseen tehtiin lämmitystehontarvelaskelma CADMATIC HVAC sovelluksella laitteiden mitoittamiseksi.
Tulokseksi saatiin arvio vanhan rakennuksen alkuperäisestä lämmitystehon tarpeesta rakentamisajankohtana ja nykyinen laskennallinen lämmitystehontarve, ja voitiin valita sopivat lämmönkehityslaitteet. Tarkastelussa hankintahinnaltaan edullisimmaksi osoittautui kaukolämpö, sitten ulkoilmavesilämpöpumppu ja kallein lämmityslaitteisto oli maalämmössä. Takaisinmaksuajan perusteella lämmitysmuodoista edullisin oli ilmavesilämpöpumppu ratkaisu, sitten maalämpöpumppu ja kalleimmaksi tuli kaukolämpö. Energiatehokkuutta tarkasteltaessa ulkoilmavesilämpöpumppu pienensi ostoenergiankulutusta nykyiseen öljylämmitykseen verrattuna 67 %, kaukolämmitys 15 % ja maalämmitys 81 %.
Johtopäätöksenä kaukolämmitys vaikutti halvimmalta hankintahinnaltaan mutta energiakustannuksiltaan se oli vain vähän öljylämmitystä taloudellisempi, hankintahinnaltaan vain hieman kalliimpi oli ulkoilmavesilämpöpumppu, joka puolestaan tarjosi huomattavia säästöjä lämmityskuluissa. Selvästi kallein vaihtoehto oli maalämpöpumppu yli kaksinkertaisella hankintahinnallaan verrattuna ulkoilmavesilämpöpumppuun. Vanhaan öljylämmitteiseen rakennukseen olisi energiatehokkuuden ja kustannusten kannalta arvioituna järkevää asentaa ulkoilmavesilämpöpumppu olemassa olevan kattilan rinnalle. Jatkotutkimusta voisi tehdä laitteiden kytkentä tapojen vertailusta ja hybridijärjestelmän mahdollisuuksista Pohjoissuomessa. Myös kohdekohtaisten aurinkokeräin sekä -sähkö järjestelmien integroinnista hybridiin olisi hyvä tehdä lisäselvitystä.
Tulokseksi saatiin arvio vanhan rakennuksen alkuperäisestä lämmitystehon tarpeesta rakentamisajankohtana ja nykyinen laskennallinen lämmitystehontarve, ja voitiin valita sopivat lämmönkehityslaitteet. Tarkastelussa hankintahinnaltaan edullisimmaksi osoittautui kaukolämpö, sitten ulkoilmavesilämpöpumppu ja kallein lämmityslaitteisto oli maalämmössä. Takaisinmaksuajan perusteella lämmitysmuodoista edullisin oli ilmavesilämpöpumppu ratkaisu, sitten maalämpöpumppu ja kalleimmaksi tuli kaukolämpö. Energiatehokkuutta tarkasteltaessa ulkoilmavesilämpöpumppu pienensi ostoenergiankulutusta nykyiseen öljylämmitykseen verrattuna 67 %, kaukolämmitys 15 % ja maalämmitys 81 %.
Johtopäätöksenä kaukolämmitys vaikutti halvimmalta hankintahinnaltaan mutta energiakustannuksiltaan se oli vain vähän öljylämmitystä taloudellisempi, hankintahinnaltaan vain hieman kalliimpi oli ulkoilmavesilämpöpumppu, joka puolestaan tarjosi huomattavia säästöjä lämmityskuluissa. Selvästi kallein vaihtoehto oli maalämpöpumppu yli kaksinkertaisella hankintahinnallaan verrattuna ulkoilmavesilämpöpumppuun. Vanhaan öljylämmitteiseen rakennukseen olisi energiatehokkuuden ja kustannusten kannalta arvioituna järkevää asentaa ulkoilmavesilämpöpumppu olemassa olevan kattilan rinnalle. Jatkotutkimusta voisi tehdä laitteiden kytkentä tapojen vertailusta ja hybridijärjestelmän mahdollisuuksista Pohjoissuomessa. Myös kohdekohtaisten aurinkokeräin sekä -sähkö järjestelmien integroinnista hybridiin olisi hyvä tehdä lisäselvitystä.