Virtasen Maalitehdas Oy:n hiilijalanjälki
Koski, Salla (2021)
Koski, Salla
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052511049
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052511049
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön päätavoitteena on laskea Virtasen Maalitehdas Oy:n toiminnan hiilijalanjälki ja asettaa tavoitteita sekä tehtäviä päästövähennyksille, jotta organisaatio olisi hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Virtasen Maalitehdas Oy tavoittelee Keskuskauppakamarin Ilmastositoumus-tunnusta, jonka edellytyksenä on vuosittainen hiilijalanjäljen laskenta, päästövähennysten asettaminen sekä niiden aktiivinen seuranta. Opinnäytetyön tuloksena toivotaan tulevaisuuteen helppoa, vakaata ja luotettavaa menetelmää hiilijalanjäljen laskentaan, sekä selkeä, suunnitelmallinen tavoite vuoden 2035 hiilineutraaliudelle. Hiilijalanjäljen laskenta on ensiaskel päästövähennyksille, jonka kautta yhdessä voimme tehdä Suomesta tavoitteenmukaisesti hiilineutraalin, niin henkilötasolla kuin isommassakin mittakaavassa. Laskenta perustuu vuoden 2020 dataan, eikä tarkoituksena ole saada absoluuttisen tarkkoja arvoja, vaan tieto päästöjen mittakaavasta, suurimmista päästölähteistä sekä suurimpien päästövähennyspotentiaalin omaavista lähteistä.
Hiilijalanjäljen laskennassa käytettiin apuna Keskuskauppakamarin tarjoamaa hiilijalanjälkilaskuria, sekä heidän tarjoamaa päästövähennyskoulutusta. Laskennassa hyödynnettiin organisaation sisäistä primääridataa laskennan jokaisesta osa-alueesta osittain soveltaen ja muokaten hiilijalanjälkilaskurin sisältöä. Hiilijalanjäljen laskenta rajattiin itse toimitilassa ja matkustuksesta syntyviin hiilidioksidipäästöihin ja kuljetuksista sekä jätteiden käsittelystä muodostuviin päästöihin.
Hiilijalanjäljen laskennassa Virtasen Maalitehtaan vuoden 2020 hiilijalanjäljen määräksi saatiin 103,45 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Prosentuaalisesti suurimmat päästöt muodostuivat kiinteistöjen lämmityksestä kevyellä polttoöljyllä, n. 47 tonnia, sekä sähkönkulutuksesta, n. 18 tonnia. Nämä tekijät muodostivat yli 50 % koko tehtaan hiilijalanjäljestä. Loput hiilijalanjäljestä muodostui logistiikkapalveluista, työmatkaliikenteestä, liikematkustuksesta sekä jätehuollon toimista.
Suurimpien päästöjen aiheuttajat, kiinteistöjen lämmitys ja sähköenergian kulutus, omaavat myös suurimmat päästövähennyspotentiaalit. Vaihtamalla öljylämmityksen maalämpöön sekä sähköenergian ns. vihreään sähköön, on organisaation mahdollista puolittaa kasvuhuonekaasupäästönsä. Jätehuolto on mahdollista saada hiilineutraalisiksi hyödyntämällä jäteyhtiön tarjoamaa palvelua. Pidemmän aikavälin päästövähennystavoitteita organisaation täydelliseen hiilineutraaliuteen ei asetettu tässä opinnäytetyössä.
Hiilijalanjäljen laskennassa käytettiin apuna Keskuskauppakamarin tarjoamaa hiilijalanjälkilaskuria, sekä heidän tarjoamaa päästövähennyskoulutusta. Laskennassa hyödynnettiin organisaation sisäistä primääridataa laskennan jokaisesta osa-alueesta osittain soveltaen ja muokaten hiilijalanjälkilaskurin sisältöä. Hiilijalanjäljen laskenta rajattiin itse toimitilassa ja matkustuksesta syntyviin hiilidioksidipäästöihin ja kuljetuksista sekä jätteiden käsittelystä muodostuviin päästöihin.
Hiilijalanjäljen laskennassa Virtasen Maalitehtaan vuoden 2020 hiilijalanjäljen määräksi saatiin 103,45 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Prosentuaalisesti suurimmat päästöt muodostuivat kiinteistöjen lämmityksestä kevyellä polttoöljyllä, n. 47 tonnia, sekä sähkönkulutuksesta, n. 18 tonnia. Nämä tekijät muodostivat yli 50 % koko tehtaan hiilijalanjäljestä. Loput hiilijalanjäljestä muodostui logistiikkapalveluista, työmatkaliikenteestä, liikematkustuksesta sekä jätehuollon toimista.
Suurimpien päästöjen aiheuttajat, kiinteistöjen lämmitys ja sähköenergian kulutus, omaavat myös suurimmat päästövähennyspotentiaalit. Vaihtamalla öljylämmityksen maalämpöön sekä sähköenergian ns. vihreään sähköön, on organisaation mahdollista puolittaa kasvuhuonekaasupäästönsä. Jätehuolto on mahdollista saada hiilineutraalisiksi hyödyntämällä jäteyhtiön tarjoamaa palvelua. Pidemmän aikavälin päästövähennystavoitteita organisaation täydelliseen hiilineutraaliuteen ei asetettu tässä opinnäytetyössä.