Helsingin Kirjamessujen uusi aika : Digitalisoituminen tuo uusia mahdollisuuksia
Ropponen, Maaret (2021)
Ropponen, Maaret
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052410567
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052410567
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön taustalla on havainto vahvasti syksyyn painottuneesta kirja-alasta. Työn päätavoitteena on löytää vastaus kysymykseen, millaisella messutapahtumalla kirja-alaa voitaisiin tuoda esille ympärivuotisesti. Tutkimuksen pohjana on suunnitelma uudesta kirja-alan messutapahtumasta GoExpo-messujen yhteyteen. Tavoitteena on löytää toimintatapa, jolla voisi olla vaikutusta pitkällä tähtäimellä koko kirja-alan vuosikellon tasapainottamiseen. Samalla se voisi vaikuttaa Suomen kulttuurikenttään ja tuoda uutta liiketoimintaa Suomen Messuille, joka on työn tilaaja.
Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, ja tutkimusmenetelminä on käytetty yksilöhaastatteluita ja Helsingin Kirjamessujen ja GoExpo-messujen kävijä- ja näytteilleasettajatutkimuksia. Aineistot on analysoitu sisällönanalyysin keinoin sekä dokumenttianalyysiä käyttäen. Näillä menetelmillä on kerätty tietoa kirja-alan toimijoilta sekä Helsingin Kirjamessujen ja GoExpo-messujen näytteilleasettajilta ja kävijöiltä.
Tutkimuksessa käy ilmi, että Helsingin Kirjamessujen merkitys kirja-alalla on suuri etenkin yrityksen brändin näkyvyyden, kirjamyynnin sekä kirjailijan ja lukijan kohtaamisen vuoksi. Haastateltavat suhtautuivat positiivisesti ajatukseen siitä, että keväälle yritetään kehittää jotain uutta. Kuitenkaan fyysisen tapahtuman järjestäminen ei tutkimusaineistoon ja tietopohjaan perustuen ole järkevää, johtuen etenkin messuosallistumisen korkeiksi mielletyistä kustannuksista ja GoExpo-tapahtuman kohderyhmän epäsopivuudesta.
Tietopohjan perusteella verkkopohjainen tapahtuma voi olla fyysistä tapahtumaa kannattavampaa, jos haetaan kustannustehokkuutta. Kaikilla haastateltavilla oli positiivisia kokemuksia verkkotapahtumista. Etenkin syksyllä 2020 järjestetty Helsingin Kirjamessut verkossa tapahtuma sai kiitosta siitä, että ohjelmaa pystyi katsomaan tallenteilla tapahtuman jälkeen omassa tahdissa missä vain itse halusi. Kuitenkin kaupallisuus jäi tästä verkkotapahtumasta uupumaan.
Tutkimuksen kehitysideana on konsepti, jolla Suomen Messujen on mahdollista ottaa käyttöön uudenlaista liiketoimintaa ja palvella toimialaa myös fyysisen tapahtuman ulkopuolella. Näin voidaan tuoda esille kirja-alan brändejä ja kirjailijoita muulloinkin kuin syksyn tapahtumassa ja lisätä siten kirjamyyntiä.
Kulttuurialalle tutkimuksen tulokset tuovat varmuutta siitä, että myös perinteisillä kulttuurin aloilla voidaan ottaa käyttöön uusi digitaalisia toteutuksia fyysisten tapahtumien rinnalle.
Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, ja tutkimusmenetelminä on käytetty yksilöhaastatteluita ja Helsingin Kirjamessujen ja GoExpo-messujen kävijä- ja näytteilleasettajatutkimuksia. Aineistot on analysoitu sisällönanalyysin keinoin sekä dokumenttianalyysiä käyttäen. Näillä menetelmillä on kerätty tietoa kirja-alan toimijoilta sekä Helsingin Kirjamessujen ja GoExpo-messujen näytteilleasettajilta ja kävijöiltä.
Tutkimuksessa käy ilmi, että Helsingin Kirjamessujen merkitys kirja-alalla on suuri etenkin yrityksen brändin näkyvyyden, kirjamyynnin sekä kirjailijan ja lukijan kohtaamisen vuoksi. Haastateltavat suhtautuivat positiivisesti ajatukseen siitä, että keväälle yritetään kehittää jotain uutta. Kuitenkaan fyysisen tapahtuman järjestäminen ei tutkimusaineistoon ja tietopohjaan perustuen ole järkevää, johtuen etenkin messuosallistumisen korkeiksi mielletyistä kustannuksista ja GoExpo-tapahtuman kohderyhmän epäsopivuudesta.
Tietopohjan perusteella verkkopohjainen tapahtuma voi olla fyysistä tapahtumaa kannattavampaa, jos haetaan kustannustehokkuutta. Kaikilla haastateltavilla oli positiivisia kokemuksia verkkotapahtumista. Etenkin syksyllä 2020 järjestetty Helsingin Kirjamessut verkossa tapahtuma sai kiitosta siitä, että ohjelmaa pystyi katsomaan tallenteilla tapahtuman jälkeen omassa tahdissa missä vain itse halusi. Kuitenkin kaupallisuus jäi tästä verkkotapahtumasta uupumaan.
Tutkimuksen kehitysideana on konsepti, jolla Suomen Messujen on mahdollista ottaa käyttöön uudenlaista liiketoimintaa ja palvella toimialaa myös fyysisen tapahtuman ulkopuolella. Näin voidaan tuoda esille kirja-alan brändejä ja kirjailijoita muulloinkin kuin syksyn tapahtumassa ja lisätä siten kirjamyyntiä.
Kulttuurialalle tutkimuksen tulokset tuovat varmuutta siitä, että myös perinteisillä kulttuurin aloilla voidaan ottaa käyttöön uusi digitaalisia toteutuksia fyysisten tapahtumien rinnalle.