Ennakkokäsityksiä baletista 2020-luvulla
Salmenoja, Siiri (2021)
Salmenoja, Siiri
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052110396
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052110396
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten baletti näyttäytyy henkilöille, joilla on lajista vähän kokemusta. Haastattelujen kautta pyrittiin selvittämään, missä yhteyksissä henkilöt ovat nähneet tai kuulleet baletista. Opinnäytetyöntavoitteena oli ottaa esiin nousseet käsitykset tarkasteluun baletin saavutettavuuden ja baletin opettamisen näkökulmasta. Millaista kuvaa baletista halutaan tuoda esille?
Opinnäytetyö aloitettiin syventymällä baletin määritelmään ja historiaan. Tärkeää oli myös selvittää, mitä ennakkokäsitykset ovat, ja mistä ne syntyvät. Arkitieto ja sosiaalinen representaatio nousivat opinnäytetyön kannalta merkittäviksi käsitteiksi.
Opinnäytetyöstä muodostui laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus, jossa haastattelua käytettiin tiedonkeruumenetelmänä. Opinnäytetyössä haastateltiin kuutta henkilöä. Valintakriteerit haastatteluun osallistuville olivat sukupuoli, maa, jossa asuvat, täysi-ikäisyys ja vähäinen tietämys baletista. Haastattelu koostui kymmenestä kysymyksestä, jotka keskittyivät selvittämään, mitä baletti on ja millainen henkilö sitä tanssii haastateltavan mielikuvissa. Kysymyksissä kysyttiin myös mahdollisista kokemuksista balettiin liittyen.
Haastatteluista kävi ilmi yhteneviä kertomuksia baletista, joista neljä teemaa valittiin tarkempaan tarkasteluun. Balettia kuvailtiin taiteenmuotona, jossa tarvitaan hyvää mielenhallintaa ja hyvää fyysistä kuntoa. Balettitanssijan kevyt ruumiinrakenne nähtiin tärkeänä tekijänä lajin kannalta. Vastauksien perusteella medialla on ollut vaikutusta ennakkokäsitysten ja arkiteorioiden muodostumiseen. Yhteneviä arkitietoja tarkasteltiin myös kulttuurin ja historian näkökulmasta.
Opinnäytetyö aloitettiin syventymällä baletin määritelmään ja historiaan. Tärkeää oli myös selvittää, mitä ennakkokäsitykset ovat, ja mistä ne syntyvät. Arkitieto ja sosiaalinen representaatio nousivat opinnäytetyön kannalta merkittäviksi käsitteiksi.
Opinnäytetyöstä muodostui laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus, jossa haastattelua käytettiin tiedonkeruumenetelmänä. Opinnäytetyössä haastateltiin kuutta henkilöä. Valintakriteerit haastatteluun osallistuville olivat sukupuoli, maa, jossa asuvat, täysi-ikäisyys ja vähäinen tietämys baletista. Haastattelu koostui kymmenestä kysymyksestä, jotka keskittyivät selvittämään, mitä baletti on ja millainen henkilö sitä tanssii haastateltavan mielikuvissa. Kysymyksissä kysyttiin myös mahdollisista kokemuksista balettiin liittyen.
Haastatteluista kävi ilmi yhteneviä kertomuksia baletista, joista neljä teemaa valittiin tarkempaan tarkasteluun. Balettia kuvailtiin taiteenmuotona, jossa tarvitaan hyvää mielenhallintaa ja hyvää fyysistä kuntoa. Balettitanssijan kevyt ruumiinrakenne nähtiin tärkeänä tekijänä lajin kannalta. Vastauksien perusteella medialla on ollut vaikutusta ennakkokäsitysten ja arkiteorioiden muodostumiseen. Yhteneviä arkitietoja tarkasteltiin myös kulttuurin ja historian näkökulmasta.