Vuorovaikutus liiketoiminnan yhteistyösuhteissa
Åkerlund, Henry (2021)
Åkerlund, Henry
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052110358
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052110358
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena ja tarkoituksena oli tutkia tarkemmin liiketoiminnan yhteistyössä esiintyvää vuorovaikutusta. Tutkimus jaoteltiin kolmeen osaan tutkimuskysymysten avulla, joilla vuorovaikutus kokonaisuutena saatiin jaettua pienempiin osiin. Tutkimuksen ja työn kautta oli tarkoitus koostaa eräänlainen lista työkaluista hyvään vuorovaikutukseen.
Tietoperustaa rakennettiin kirjallisuuskatsauksella, joka käsitteli aihetta pääasiassa liiketoiminnan näkökulmasta. Työhön lisättiin teoriaa myös muista tutkimuksista, kuten väitöskirjoista laajan näkökulman ja luotettavuuden varmistamiseksi. Kirjallisuuskatsauksen lisäksi aineistoa tavoitteen saavuttamista varten kerättiin teemahaastatteluilla. Tutkimuksen haastatteluosuus koostuu seitsemästä eri aloja edustavien henkilöiden haastatteluista. Kaikki haastateltavat edustivat yksityisen sektorin toimijoita, sillä julkisella puolella vuorovaikutus keskittyi paljon sosiaalialaan, jonka rajasin pois tutkimuksesta. Teemahaastatteluista ja teoriaosuudesta rakennettiin 28 erillisen vuorovaikutusmekanismin aineisto, jota käytettiin johtopäätöksien tukena.
Nämä 28 mekanismia muodostivat kolme eri tasoista vuorovaikutusmekanismien tasoa, joka kokonaisuudessaan toimii hyvän vuorovaikutuksen työkalupakkina liiketoiminnan monipuolisissa yhteistyöverkoissa. Tasot ovat emotionaalisia kohteita, joilla vuorovaikutukseen voi vaikuttaa lähinnä oman ajatuksen tasolla. Toisena on taitoja, joita opettelemalla saadaan aikaan suotuisia reaktioita vuorovaikutuksessa ollessa ja kolmantena konkreettisia tai fyysisiä tapoja, joilla vuorovaikutusta voi tehostaa ja parantaa jokapäiväisessä arjessa.
Tutkimuksen lopputulos toimii hyvänä ponnistuslautana vuorovaikutuksen monivivahteiseen maailmaan. Se tarjoaa konkreettisia sekä selkeitä tapoja parantaa vuorovaikutustaitoja ja onnistua liiketoiminnan verkostoissa. Vuorovaikutus on luonteeltaan yleishyödyllinen taito, joten toimeksiantajalle työ tarjoaa tietoa ja tapoja, joilla vuorovaikutus voidaan viedä eteenpäin niin työelämässä kuin koulumaailmassa. Työkalupakkia voidaan hyödyntää laajasti suomalaisessa yhteiskunnassa monella eri tasolla ja tämä tekee siitä hyvin monipuolisen työkalun.
Tietoperustaa rakennettiin kirjallisuuskatsauksella, joka käsitteli aihetta pääasiassa liiketoiminnan näkökulmasta. Työhön lisättiin teoriaa myös muista tutkimuksista, kuten väitöskirjoista laajan näkökulman ja luotettavuuden varmistamiseksi. Kirjallisuuskatsauksen lisäksi aineistoa tavoitteen saavuttamista varten kerättiin teemahaastatteluilla. Tutkimuksen haastatteluosuus koostuu seitsemästä eri aloja edustavien henkilöiden haastatteluista. Kaikki haastateltavat edustivat yksityisen sektorin toimijoita, sillä julkisella puolella vuorovaikutus keskittyi paljon sosiaalialaan, jonka rajasin pois tutkimuksesta. Teemahaastatteluista ja teoriaosuudesta rakennettiin 28 erillisen vuorovaikutusmekanismin aineisto, jota käytettiin johtopäätöksien tukena.
Nämä 28 mekanismia muodostivat kolme eri tasoista vuorovaikutusmekanismien tasoa, joka kokonaisuudessaan toimii hyvän vuorovaikutuksen työkalupakkina liiketoiminnan monipuolisissa yhteistyöverkoissa. Tasot ovat emotionaalisia kohteita, joilla vuorovaikutukseen voi vaikuttaa lähinnä oman ajatuksen tasolla. Toisena on taitoja, joita opettelemalla saadaan aikaan suotuisia reaktioita vuorovaikutuksessa ollessa ja kolmantena konkreettisia tai fyysisiä tapoja, joilla vuorovaikutusta voi tehostaa ja parantaa jokapäiväisessä arjessa.
Tutkimuksen lopputulos toimii hyvänä ponnistuslautana vuorovaikutuksen monivivahteiseen maailmaan. Se tarjoaa konkreettisia sekä selkeitä tapoja parantaa vuorovaikutustaitoja ja onnistua liiketoiminnan verkostoissa. Vuorovaikutus on luonteeltaan yleishyödyllinen taito, joten toimeksiantajalle työ tarjoaa tietoa ja tapoja, joilla vuorovaikutus voidaan viedä eteenpäin niin työelämässä kuin koulumaailmassa. Työkalupakkia voidaan hyödyntää laajasti suomalaisessa yhteiskunnassa monella eri tasolla ja tämä tekee siitä hyvin monipuolisen työkalun.