Diabetes typ 2 : En litteraturstudie om hur diabetes typ 2 patienter kan sköta egenvården på bästa möjliga sätt enligt de senaste forskningsupptäckterna
Norrgrann, Stefan (2021)
Norrgrann, Stefan
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105189153
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105189153
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada lisää tietoa ja parempi ymmärrys tyypin 2 diabeteksestä ja sen hoidosta, sekä kuinka potilaat voivat pitää huolta itsehoidosta parhaimmalla mahdollisella tavalla viimeisimpien tutkimushavaintojen perusteella.
Työmenetelmänä on käytetty systemaattista kirjallisuustutkimusta, ja tutkimus analysoi 12 tieteellistä tutkimusartikkelia, joissa tutkitaan erilaisia ruokavalioita, liikuntamuotoja ja elämänlaadun tyypin 2 diabeetikoilla. Tutkimusartikkeleiden analyysimenetelmänä on käytetty sisältöanalyysiä, ja liitteenä on myös artikkelikokoelma. Tämän tutkimuksen teoreettinen lähtökohta on Erikssonin teoria ja ajatukset terveydestä.
Opinnäytetyön tulos osoittaa, että hoitajalla on tärkeä rooli itsehoidossa, vaikka potilas itse on keskeinen osa sitä ja vastuussa siitä. Hoitajan tulee antaa näyttöön perustuvaa tietoa, sekä tukea ja motivoida potilasta yksilökeskeisellä tavalla. Sekä ruokavalio että liikunta ovat tärkeitä osia itsehoidosta, mutta niin on myös mielenterveys, joka usein unohtuu käytännössä. Lisää tutkimusta tarvitaan eri ruokavaliosta ja liikunnasta tyypin 2 diabeetikoille. Tällä hetkellä ei ole yhtään näyttöön perustuvaa tietoa siitä, että löytyisi joku erityinen ruokavalio tai liikuntaohjelma, joka sopisi kaikille potilaille. Kehitystyö:
Tämä kehitystyö on jatko vastaajan edelliselle opinnäytetyöhön ”Kirjallisuustutkimus siitä, kuinka tyypin 2 diabeteksen potilaat voivat pitää huolta itsehoidosta parhaimmalla mahdollisella tavalla viimeisimpien tutkimushavaintojen perusteella” (Norrgrann, 2020), joka käsitteli sekä ruokavaliota, liikuntaa, ja itsehoidon henkiset osat. Opinnäytetyön tulokset osoittivat muun muassa, että tällä hetkellä ei ole näyttöön perustuvaa todisteita siitä, että joku tietty ruokavalio sopisi kaikille potilaille, ja siksi tarvitaan yksilöllisempää ruokavalion suunnittelua.
Kehitystyön tarkoituksena on koota näyttöön perustuvaa faktaa erilaisista ”vaihtoehtoisista” ruokavalioista ja siitä, miten ne vaikuttavat keskeisimpiin tyypin 2 diabetekseen liittyviin parametreihin, kuten painoon, verensokeriin sekä hypoglykemian riskiin. Suomessa terveydenhuollon ammattilaiset eivät saa suositella näitä dieettejä, mutta monet diabeetikot päättävät silti kokeilla niitä, ja tämän takia olisi tärkeää, että terveydenhuollon ammattilaiset olisivattietoisia niistä, ja niiden vaikutuksista. Kehitystyö on scoping review, johon sisältyy sekä perustutkimuksia, että laajoja yleistutkimuksia. Työn tulos osoittaa, että näistä dieeteistä on vielä liian vähän pitkäaikaisia tutkimuksia, joten ei voi varmuudella tehdä johtopäätöstä, mutta on kuitenkin todisteita siitä, että jotkut dieetit voivat olla hyödyllisiä tyypin 2 diabeetikoille.
Työmenetelmänä on käytetty systemaattista kirjallisuustutkimusta, ja tutkimus analysoi 12 tieteellistä tutkimusartikkelia, joissa tutkitaan erilaisia ruokavalioita, liikuntamuotoja ja elämänlaadun tyypin 2 diabeetikoilla. Tutkimusartikkeleiden analyysimenetelmänä on käytetty sisältöanalyysiä, ja liitteenä on myös artikkelikokoelma. Tämän tutkimuksen teoreettinen lähtökohta on Erikssonin teoria ja ajatukset terveydestä.
Opinnäytetyön tulos osoittaa, että hoitajalla on tärkeä rooli itsehoidossa, vaikka potilas itse on keskeinen osa sitä ja vastuussa siitä. Hoitajan tulee antaa näyttöön perustuvaa tietoa, sekä tukea ja motivoida potilasta yksilökeskeisellä tavalla. Sekä ruokavalio että liikunta ovat tärkeitä osia itsehoidosta, mutta niin on myös mielenterveys, joka usein unohtuu käytännössä. Lisää tutkimusta tarvitaan eri ruokavaliosta ja liikunnasta tyypin 2 diabeetikoille. Tällä hetkellä ei ole yhtään näyttöön perustuvaa tietoa siitä, että löytyisi joku erityinen ruokavalio tai liikuntaohjelma, joka sopisi kaikille potilaille.
Tämä kehitystyö on jatko vastaajan edelliselle opinnäytetyöhön ”Kirjallisuustutkimus siitä, kuinka tyypin 2 diabeteksen potilaat voivat pitää huolta itsehoidosta parhaimmalla mahdollisella tavalla viimeisimpien tutkimushavaintojen perusteella” (Norrgrann, 2020), joka käsitteli sekä ruokavaliota, liikuntaa, ja itsehoidon henkiset osat. Opinnäytetyön tulokset osoittivat muun muassa, että tällä hetkellä ei ole näyttöön perustuvaa todisteita siitä, että joku tietty ruokavalio sopisi kaikille potilaille, ja siksi tarvitaan yksilöllisempää ruokavalion suunnittelua.
Kehitystyön tarkoituksena on koota näyttöön perustuvaa faktaa erilaisista ”vaihtoehtoisista” ruokavalioista ja siitä, miten ne vaikuttavat keskeisimpiin tyypin 2 diabetekseen liittyviin parametreihin, kuten painoon, verensokeriin sekä hypoglykemian riskiin. Suomessa terveydenhuollon ammattilaiset eivät saa suositella näitä dieettejä, mutta monet diabeetikot päättävät silti kokeilla niitä, ja tämän takia olisi tärkeää, että terveydenhuollon ammattilaiset olisivattietoisia niistä, ja niiden vaikutuksista. Kehitystyö on scoping review, johon sisältyy sekä perustutkimuksia, että laajoja yleistutkimuksia. Työn tulos osoittaa, että näistä dieeteistä on vielä liian vähän pitkäaikaisia tutkimuksia, joten ei voi varmuudella tehdä johtopäätöstä, mutta on kuitenkin todisteita siitä, että jotkut dieetit voivat olla hyödyllisiä tyypin 2 diabeetikoille.