Lähijohtamisesta etäjohtamiseen-muutoksen vaikutus työtyytyväisyyteen
Karhu, Minna (2021)
Karhu, Minna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105179067
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105179067
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia johtamisen muutoksen vaikutusta työtyytyväisyyteen tilanteessa, jossa johtaminen muuttuu etänä suoritettavaksi johtamiseksi joko osittain tai kokonaan. Opinnäytetyön tavoitteena on johtamisen ja etäjohtamisen välisten erojen avulla löytää ne tekijät, joihin etätyöhön siirryttäessä olisi hyvä keskittyä työtyytyväisyyden kannalta. Opinnäytetyössä pohditaan myös etäjohtamisessa käytettyjen digitaalisten työkalujen käytön kehittämistä tehokkaampaan ja työtyytyväisyyden kannalta parantavaan muotoon. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Osuuskauppa Arina: S-Pankki ja AO-Palvelut.
Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä käytetään yhdistelmää laadullisesta ja määrällisestä tutkimusmenetelmästä. Määrällisellä tutkimusmenetelmällä selvitetään työtyytyväisyyteen vaikuttavat erot johtamisen ja etäjohtamisen välillä ja laadullisessa tutkimusmenetelmässä keskitytään etäjohtamiseen ja etäjohtamisen haasteisiin.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu kolmesta tutkimukselle tärkeästä osa-alueesta: johtaminen, etätyö ja sen johtaminen sekä työhyvinvointi. Tutkimus toteutetaan Webropol-ohjelmalla laadituilla kyselylomakkeilla osittain teoriassa esiintyviin ja osittain sekundääriaineistoon perustuviin asioihin. Määrällisen tutkimuksen linkki jaetaan julkisena linkkinä internetin kautta kohderyhmälle. Laadullisen tutkimuksen avoin kyselylomake lähetetään sähköpostitse kohderyhmään valituille henkilöille.
Tutkimuksen tuloksissa kävi ilmi, ettei yrityksessä etäjohtamiseen siirtyminen vaikuta työtyytyväisyyteen niin voimakkaasti kuin oli arveltu. Tulokseen vaikuttaa se, että tekniikan osalta etätyön tarvitsemat digitaaliset ratkaisut ovat yrityksessä olleet yleisesti käytössä jo ennen koronaviruksen mukanaan tuomia muutoksia. Näin ollen kehitysehdotukset lähinnä koskivat digitaalisten ratkaisujen kokonaisvaltaista hyödyntämistä yrityksessä.
Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä käytetään yhdistelmää laadullisesta ja määrällisestä tutkimusmenetelmästä. Määrällisellä tutkimusmenetelmällä selvitetään työtyytyväisyyteen vaikuttavat erot johtamisen ja etäjohtamisen välillä ja laadullisessa tutkimusmenetelmässä keskitytään etäjohtamiseen ja etäjohtamisen haasteisiin.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu kolmesta tutkimukselle tärkeästä osa-alueesta: johtaminen, etätyö ja sen johtaminen sekä työhyvinvointi. Tutkimus toteutetaan Webropol-ohjelmalla laadituilla kyselylomakkeilla osittain teoriassa esiintyviin ja osittain sekundääriaineistoon perustuviin asioihin. Määrällisen tutkimuksen linkki jaetaan julkisena linkkinä internetin kautta kohderyhmälle. Laadullisen tutkimuksen avoin kyselylomake lähetetään sähköpostitse kohderyhmään valituille henkilöille.
Tutkimuksen tuloksissa kävi ilmi, ettei yrityksessä etäjohtamiseen siirtyminen vaikuta työtyytyväisyyteen niin voimakkaasti kuin oli arveltu. Tulokseen vaikuttaa se, että tekniikan osalta etätyön tarvitsemat digitaaliset ratkaisut ovat yrityksessä olleet yleisesti käytössä jo ennen koronaviruksen mukanaan tuomia muutoksia. Näin ollen kehitysehdotukset lähinnä koskivat digitaalisten ratkaisujen kokonaisvaltaista hyödyntämistä yrityksessä.