Puhebottien ohjelmistoratkaisut ja haasteet
Kuusisto, Jenna (2021)
Kuusisto, Jenna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105179018
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105179018
Tiivistelmä
Laitteet ja ohjelmat, joiden kanssa voidaan olla vuorovaikutuksessa äänen välityksellä luonnollista kieltä käyttäen tulevat muuttamaan tapamme kommunikoida koneiden kanssa. Tämän laadullisella menetelmällä tehdyn opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää millaisista ohjelmistollisista ratkaisuista äänikäyttöliittymää käyttävät puhebotit koostuvat ja mitä haasteita ohjelmien suunnitteluun ja käyttöön on liittynyt. Tavoitteena on selvittää erityisesti millaisia ratkaisuja suomalaiset yritykset ovat käyttäneet.
Opinnäytetyön tietoperusta muodostuu kahdesta eri osiosta. Ensimmäisessä osiossa kerrotaan mitä puhebotit ovat, millaisista komponenteista ne voivat koostua, miten tekoälyä voidaan hyödyntää puhebottien ohjelmoinnissa ja millaisia haasteita on koettu ohjelmoinnin ja botin käytön yhteydessä. Toisessa osiossa on avattu neljän teknologiayrityksen tarjoamien älykkäiden assistenttien ohjelmistollisia ratkaisuja. Osiossa käydään läpi myös, millaisia alustoja nämä yritykset tarjoavat puhebottien ohjelmointiin.
Opinnäytetyön empiirinen osa toteutettiin kyselytutkimuksen ja teemahaastattelujen avulla. Tutkimukseen pyydettiin mukaan yrityksiä, jotka tarjoavat puhebottipalveluja suomen kielellä. Kysely lähetettiin 15 henkilölle sähköpostin välityksellä. Teemahaastatteluun pyydettiin 5 henkilöä. Kyselyyn vastasi viisi henkeä ja teemahaastatteluun lupautui kaksi henkilöä. Kyselyn avoimet kysymykset ja teemahaastattelujen vastaukset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Kyselytutkimuksen vastausvaihtoehdolliset kysymykset analysoitiin sisällönanalyysistä muodostuneiden luokkien mukaan.
Tutkimuksen tuloksena saatiin hyvä yleiskuva suomalaisten yritysten käyttämistä ohjelmistollisista ratkaisuista ja koetuista haasteista. Työn tulokset mukailivat tietoperustassa esiinnousseita tekijöitä esimerkiksi puhebottien käytössä esiin tulleiden haasteiden ja tekoälyn hyödyntämisen osalta. Puhebotit hyödynsivät tekoälyä hyvin vaihtelevasti. Käyttäjän syötteen prosessointiin hyödynnettiin tekoälyä laajasti. Botin vastaus perustui usein ennalta määritettyyn vastausvaihtoehtoon. Haasteita oli koettu laajasti prosessin joka vaiheessa, esimerkiksi puheentunnistuksen ja sen tarkkuuden kanssa oli ollut ongelmia. Vaikka kehitettävää oli vielä monella alueella, oli botteja saatu hyödynnettyä aiotulla tavalla ja niiden käyttökohteita oli tarkoitus laajentaa. Tulevaisuudessa teknologian kehittyessä onkin varmasti nähtävissä puhekäyttöliittymien yleistyminen Suomessa.
Opinnäytetyön tietoperusta muodostuu kahdesta eri osiosta. Ensimmäisessä osiossa kerrotaan mitä puhebotit ovat, millaisista komponenteista ne voivat koostua, miten tekoälyä voidaan hyödyntää puhebottien ohjelmoinnissa ja millaisia haasteita on koettu ohjelmoinnin ja botin käytön yhteydessä. Toisessa osiossa on avattu neljän teknologiayrityksen tarjoamien älykkäiden assistenttien ohjelmistollisia ratkaisuja. Osiossa käydään läpi myös, millaisia alustoja nämä yritykset tarjoavat puhebottien ohjelmointiin.
Opinnäytetyön empiirinen osa toteutettiin kyselytutkimuksen ja teemahaastattelujen avulla. Tutkimukseen pyydettiin mukaan yrityksiä, jotka tarjoavat puhebottipalveluja suomen kielellä. Kysely lähetettiin 15 henkilölle sähköpostin välityksellä. Teemahaastatteluun pyydettiin 5 henkilöä. Kyselyyn vastasi viisi henkeä ja teemahaastatteluun lupautui kaksi henkilöä. Kyselyn avoimet kysymykset ja teemahaastattelujen vastaukset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Kyselytutkimuksen vastausvaihtoehdolliset kysymykset analysoitiin sisällönanalyysistä muodostuneiden luokkien mukaan.
Tutkimuksen tuloksena saatiin hyvä yleiskuva suomalaisten yritysten käyttämistä ohjelmistollisista ratkaisuista ja koetuista haasteista. Työn tulokset mukailivat tietoperustassa esiinnousseita tekijöitä esimerkiksi puhebottien käytössä esiin tulleiden haasteiden ja tekoälyn hyödyntämisen osalta. Puhebotit hyödynsivät tekoälyä hyvin vaihtelevasti. Käyttäjän syötteen prosessointiin hyödynnettiin tekoälyä laajasti. Botin vastaus perustui usein ennalta määritettyyn vastausvaihtoehtoon. Haasteita oli koettu laajasti prosessin joka vaiheessa, esimerkiksi puheentunnistuksen ja sen tarkkuuden kanssa oli ollut ongelmia. Vaikka kehitettävää oli vielä monella alueella, oli botteja saatu hyödynnettyä aiotulla tavalla ja niiden käyttökohteita oli tarkoitus laajentaa. Tulevaisuudessa teknologian kehittyessä onkin varmasti nähtävissä puhekäyttöliittymien yleistyminen Suomessa.