Pakotetun etätyön vaikutus työhyvinvointiin
Korhonen, Kaisu-Leena (2021)
Korhonen, Kaisu-Leena
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105067464
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105067464
Tiivistelmä
Digitalisaation ja tietotyön lisääntymisen myötä etätyöskentely on yleistynyt Suomessa viimeisten vuosien aikana. Kasvu on ollut kuitenkin maltillista johtuen pääosin kulttuurisista tekijöistä ja työn organisoinnin kankeista käytännöistä. Maaliskuussa 2020 Covid-19 pandemian seurauksena etätyöhön jouduttiin kuitenkin siirtymään myös sellaisissa organisaatioissa, joissa etätyömahdollisuutta ei aiemmin ollut lainkaan tai sitä oltu haluttu hyödyntää. Etätyö on tuonut moniin työyhteisöihin joustavampia työskentelytapoja ja työntekijöiden arkeen positiivisia muutoksia, mutta haasteiltakaan ei varmasti ole vältytty.
Opinnäytetyö toteutettiin kohdeyritykseen kvantitatiivisena tutkimuksena ja tarkoituksena oli selvittää, onko pakotettu etätyö vaikuttanut contact center -työntekijöiden työhyvinvointiin. Koronapandemian puhjettua yrityksen koko henkilöstö siirtyi etätyöskentelyyn. Etätyö ei ollut kyseisessä yrityksessä aiemmin lainkaan mahdollista, joten tilanne oli koko henkilöstölle uusi.
Opinnäytetyön keskeisimpiä käsitteitä ovat työhyvinvointi ja etätyö. Nämä käsitteet luovat työn teoriaperustan. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena sähköisen kyselylomakkeen muodossa maaliskuussa 2021. Kyselyyn vastasi 32 työntekijää. Opinnäytetyö toteutettiin aikavälillä lokakuu 2020 – huhtikuu 2021.
Tutkimustuloksista selvisi etätyön sujuneen vastaajien odotuksia paremmin ja etätyön teon toivottiinkin olevan mahdollista myös poikkeusolojen päätyttyä. Etätyön seurauksena erityisesti työssäjaksamisen ja työtyytyväisyyden koettiin parantuneen. Myös työrauhan lisääntyminen ja työtehokkuuden kasvaminen nousi tuloksissa esille. Suurimmaksi haasteeksi etätyössä koettiin asianmukaisen ja ergonomisen työpisteen puuttuminen, sekä työyhteisöllisyyden vähentyminen. Vaikka työyhteisöllisyys oli tulosten mukaan kärsinyt etätyöaikana, esimiesten koettiin olevan edelleen helposti tavoitettavissa ja heidän antaman palautteen olleen riittävää. Avun saaminen koettiin myös helpoksi.
Tuloksista huomattiin etätöillä olleen positiivinen vaikutus työhyvinvointiin, eikä suuria kuormitustekijöitä noussut esiin. Näiden tulosten varjolla kohdeyritys pystyy miettimään ratkaisuja etätyömahdollisuuden säilyttämiseen myös poikkeusolojen jälkeen.
Opinnäytetyö toteutettiin kohdeyritykseen kvantitatiivisena tutkimuksena ja tarkoituksena oli selvittää, onko pakotettu etätyö vaikuttanut contact center -työntekijöiden työhyvinvointiin. Koronapandemian puhjettua yrityksen koko henkilöstö siirtyi etätyöskentelyyn. Etätyö ei ollut kyseisessä yrityksessä aiemmin lainkaan mahdollista, joten tilanne oli koko henkilöstölle uusi.
Opinnäytetyön keskeisimpiä käsitteitä ovat työhyvinvointi ja etätyö. Nämä käsitteet luovat työn teoriaperustan. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena sähköisen kyselylomakkeen muodossa maaliskuussa 2021. Kyselyyn vastasi 32 työntekijää. Opinnäytetyö toteutettiin aikavälillä lokakuu 2020 – huhtikuu 2021.
Tutkimustuloksista selvisi etätyön sujuneen vastaajien odotuksia paremmin ja etätyön teon toivottiinkin olevan mahdollista myös poikkeusolojen päätyttyä. Etätyön seurauksena erityisesti työssäjaksamisen ja työtyytyväisyyden koettiin parantuneen. Myös työrauhan lisääntyminen ja työtehokkuuden kasvaminen nousi tuloksissa esille. Suurimmaksi haasteeksi etätyössä koettiin asianmukaisen ja ergonomisen työpisteen puuttuminen, sekä työyhteisöllisyyden vähentyminen. Vaikka työyhteisöllisyys oli tulosten mukaan kärsinyt etätyöaikana, esimiesten koettiin olevan edelleen helposti tavoitettavissa ja heidän antaman palautteen olleen riittävää. Avun saaminen koettiin myös helpoksi.
Tuloksista huomattiin etätöillä olleen positiivinen vaikutus työhyvinvointiin, eikä suuria kuormitustekijöitä noussut esiin. Näiden tulosten varjolla kohdeyritys pystyy miettimään ratkaisuja etätyömahdollisuuden säilyttämiseen myös poikkeusolojen jälkeen.