Biojätteen määrän vähentäminen makkaran valmistusosastolla
Koivikko, Minna (2021)
Koivikko, Minna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105046949
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105046949
Tiivistelmä
Yritysten mielenkiinto biojätettä kohtaan ja sen vähentämiseen on kasvanut viime vuosina ja biojäte nähdään taloudellisena, eettisenä ja sosiaalisena ongelmana. Biojäte on yritykselle kulu, johon on mahdollista vaikuttaa. Materiaalitehokkuuteen halutaan panostaa.
Työn aiheena oli biojätteen määrän vähentäminen makkaran valmistusosastolla. Valmistusosastolla tarkoitetaan tässä työssä ruiskutusta ja livastoa, joka kattaa lihan vastaanoton ja massan valmistuksen. Työssä tutkittiin, mistä biojäte valmistusosastolla syntyy ja miten sitä voisi vähentää. Työ tehtiin liha-alan yritykselle. Työ toteutettiin havainnoimalla ja haastattelemalla yrityksen työntekijöitä. Työn aikana tehtiin myös mikrobiologisia testejä ja kuiva-ainemäärityksiä makkaramassasta.
Työn aikana tehtiin havainnointikierroksia, joissa selvitettiin, mistä biojätettä syntyy ja kuinka paljon. Kuiva-ainemäärityksellä oli tarkoitus selvittää biojätteeksi päätyvän makkaramassan kuiva-aine- ja vesipitoisuutta, sillä biojätteeseen päätyy paljon pesuvettä. Mikrobiologisilla testeillä haluttiin saada tietoa hienontamattoman massan mikrobiologisesta laadusta.
Biojätettä syntyi keskimäärin 1600 kg päivässä ruiskutuksesta ja livastosta. Viikkotasolla biojätteen osuus tuotantomäärään suhteutettuna oli 3,9 %. Livastossa eniten biojätettä syntyi blendereistä, siiloista ja putkistoista. Ruiskutuksessa eniten biojätettä syntyi nakkiruiskujen suppiloista ja tuotevaihdoista. Mikrobiologiset testit osoittivat tutkitun hienontamattoman massan mikrobiologiselta laadultaan hyväksi. Kuiva-ainemääritys osoitti biojätteeseen päätyvän makkaramassan vesipitoisuuden korkeaksi. Biojätteen määrä vähentyi jonkin verran kehitysehdotusten avulla lyhyelläkin tarkasteluajanjaksolla.
Biojätteen määrää pystytään vähentämään muun muassa hyödyntämällä biojätteeksi päätyvää hienontamatonta massaa seuraavan päivän erään. Myös huolelliset loppusiivoukset ja sitä kautta massan käyttäminen loppuun asti ehkäisevät biojätteen syntymistä. Työ antoi yritykselle tietoa biojätteen määrästä ja prosessin kohdista, joissa sitä syntyy eniten. Yritys sai työn avulla kehitysehdotuksia, joilla kehittää omia toimintatapojaan ja sitä kautta vähentää biojätteen määrää.
Työn aiheena oli biojätteen määrän vähentäminen makkaran valmistusosastolla. Valmistusosastolla tarkoitetaan tässä työssä ruiskutusta ja livastoa, joka kattaa lihan vastaanoton ja massan valmistuksen. Työssä tutkittiin, mistä biojäte valmistusosastolla syntyy ja miten sitä voisi vähentää. Työ tehtiin liha-alan yritykselle. Työ toteutettiin havainnoimalla ja haastattelemalla yrityksen työntekijöitä. Työn aikana tehtiin myös mikrobiologisia testejä ja kuiva-ainemäärityksiä makkaramassasta.
Työn aikana tehtiin havainnointikierroksia, joissa selvitettiin, mistä biojätettä syntyy ja kuinka paljon. Kuiva-ainemäärityksellä oli tarkoitus selvittää biojätteeksi päätyvän makkaramassan kuiva-aine- ja vesipitoisuutta, sillä biojätteeseen päätyy paljon pesuvettä. Mikrobiologisilla testeillä haluttiin saada tietoa hienontamattoman massan mikrobiologisesta laadusta.
Biojätettä syntyi keskimäärin 1600 kg päivässä ruiskutuksesta ja livastosta. Viikkotasolla biojätteen osuus tuotantomäärään suhteutettuna oli 3,9 %. Livastossa eniten biojätettä syntyi blendereistä, siiloista ja putkistoista. Ruiskutuksessa eniten biojätettä syntyi nakkiruiskujen suppiloista ja tuotevaihdoista. Mikrobiologiset testit osoittivat tutkitun hienontamattoman massan mikrobiologiselta laadultaan hyväksi. Kuiva-ainemääritys osoitti biojätteeseen päätyvän makkaramassan vesipitoisuuden korkeaksi. Biojätteen määrä vähentyi jonkin verran kehitysehdotusten avulla lyhyelläkin tarkasteluajanjaksolla.
Biojätteen määrää pystytään vähentämään muun muassa hyödyntämällä biojätteeksi päätyvää hienontamatonta massaa seuraavan päivän erään. Myös huolelliset loppusiivoukset ja sitä kautta massan käyttäminen loppuun asti ehkäisevät biojätteen syntymistä. Työ antoi yritykselle tietoa biojätteen määrästä ja prosessin kohdista, joissa sitä syntyy eniten. Yritys sai työn avulla kehitysehdotuksia, joilla kehittää omia toimintatapojaan ja sitä kautta vähentää biojätteen määrää.