Nuorten kokemukset Jaksaa, jaksaa? -hankkeen mentorointiin osallistumisesta
Antikainen, Vili (2021)
Antikainen, Vili
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105036692
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105036692
Tiivistelmä
Koululla on suuri merkitys nuoren hyvinvoinnille − nuorten viettäessä siellä paljon aikaa. Erityisesti toisella asteella koettu koulu-uupumus voi vaikuttaa negatiivisesti koettuun kouluhyvinvointiin. Nuorisotyön näkökulmasta on tärkeä löytää keinoja, joilla nuorten kokemaa kouluhyvinvointia voidaan edistää.
Opinnäytetyöprosessi alkoi keväällä 2020. Opinnäytetyössä tutkittiin nuorten kokemuksia Jaksaa, jaksaa? -hankkeen mentorointiin osallistumisesta. Opinnäytetyön tutkimusote oli laadullinen ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin yksilöhaastatteluina toteutettuja teemahaastatteluita, joita tehtiin yhteensä neljä kappaletta vuoden 2020 aikana. Haastateltavat olivat toisen asteen opiskelijoita mentoroinnin pilottioppilaitoksista − Kulosaaren yhteiskoulun lukiosta sekä Vantaan ammattiopisto Variasta. Kaikki haastattelut toteutettiin etähaastatteluina. Opinnäytetyön aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Haastateltavien kokemukset mentorointiin osallistumisesta olivat hyviä. Mentorointi oli hyvin nuorilähtöistä toimintaa ja haastateltavat kokivat, että heillä oli hyvät mahdollisuudet vaikuttaa toiminnan sisältöön. Mentoroinnin kautta haastateltavat saivat apua ja tukea omien henkilökohtaisten tarpeidensa mukaisesti. Haastatteluissa painotettiin kurssimuotoisuuden tärkeyttä mentoritoimintaan osallistumisen taustatekijänä.
Mentoroinnin vaikeudet liittyivät aikataulullisiin ongelmiin sekä etäyhteydenpitoon. Jatkossa toivottiin, että mentori voitaisiin tavata taas kasvotusten. Tulevaisuudessa toivottiin samankaltaista toimintaa kuin mentorointi, mutta myös muihinkin ihmisiin kuin omaan mentoriin olisi kiva tutustua. Jatkossa viestintää olisi järkevä selkeyttää. Kouluihin toivottiin enemmän henkilöstöä ja resursseja, sillä moniin koulun eri palveluihin tuntui olevan suuret jonot.
Opinnäytetyössä saatuja tuloksia voidaan hyödyntää niin mentoroinnin kehittämisessä kuin myös erilaisissa koulumaailmaan sijoittuvissa tutkimuksissa. Erityisesti mentoroinnin vaikutuksia koulunuorisotyöllisenä menetelmänä kouluhyvinvointiin ja koulu-uupumuksen vähentymiseen olisi hyvä tutkia laajemmalla otoksella. Koulunuorisotyöllä on laajat mahdollisuudet vaikuttaa nuorten kokemaan kouluhyvinvointiin.
Opinnäytetyöprosessi alkoi keväällä 2020. Opinnäytetyössä tutkittiin nuorten kokemuksia Jaksaa, jaksaa? -hankkeen mentorointiin osallistumisesta. Opinnäytetyön tutkimusote oli laadullinen ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin yksilöhaastatteluina toteutettuja teemahaastatteluita, joita tehtiin yhteensä neljä kappaletta vuoden 2020 aikana. Haastateltavat olivat toisen asteen opiskelijoita mentoroinnin pilottioppilaitoksista − Kulosaaren yhteiskoulun lukiosta sekä Vantaan ammattiopisto Variasta. Kaikki haastattelut toteutettiin etähaastatteluina. Opinnäytetyön aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Haastateltavien kokemukset mentorointiin osallistumisesta olivat hyviä. Mentorointi oli hyvin nuorilähtöistä toimintaa ja haastateltavat kokivat, että heillä oli hyvät mahdollisuudet vaikuttaa toiminnan sisältöön. Mentoroinnin kautta haastateltavat saivat apua ja tukea omien henkilökohtaisten tarpeidensa mukaisesti. Haastatteluissa painotettiin kurssimuotoisuuden tärkeyttä mentoritoimintaan osallistumisen taustatekijänä.
Mentoroinnin vaikeudet liittyivät aikataulullisiin ongelmiin sekä etäyhteydenpitoon. Jatkossa toivottiin, että mentori voitaisiin tavata taas kasvotusten. Tulevaisuudessa toivottiin samankaltaista toimintaa kuin mentorointi, mutta myös muihinkin ihmisiin kuin omaan mentoriin olisi kiva tutustua. Jatkossa viestintää olisi järkevä selkeyttää. Kouluihin toivottiin enemmän henkilöstöä ja resursseja, sillä moniin koulun eri palveluihin tuntui olevan suuret jonot.
Opinnäytetyössä saatuja tuloksia voidaan hyödyntää niin mentoroinnin kehittämisessä kuin myös erilaisissa koulumaailmaan sijoittuvissa tutkimuksissa. Erityisesti mentoroinnin vaikutuksia koulunuorisotyöllisenä menetelmänä kouluhyvinvointiin ja koulu-uupumuksen vähentymiseen olisi hyvä tutkia laajemmalla otoksella. Koulunuorisotyöllä on laajat mahdollisuudet vaikuttaa nuorten kokemaan kouluhyvinvointiin.