Kadunrakennushankkeen käytäntöjen kehittäminen kokemuksien pohjalta : case: Hämeentien katujärjestelyt
Loima, Markus (2021)
Loima, Markus
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105036685
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105036685
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Destia Oy. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä Destia Oy:n Hämeentien katusaneerausurakan toimihenkilöiden hyväksi koettuja työmenetelmiä, kehitysideoita ja innovaatioita sovellettavaksi tulevaisuuden haastaviin pääkaupunkiseudun kadunrakennushankkeisiin. Tavoitteena oli luoda toimeksiantajalle pohja, jota voidaan hyödyntää pääkaupunkiseudun kadunrakennushankkeeseen valmistautuessa ja kehitystyössä hankkeen aikana. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla Hämeentien urakan toimihenkilöitä, ja tuloksia analysoitiin teoriaosuuden havaintojen tukena.
Toimihenkilöiden kokemusten perusteella haastatteluissa nousi esiin kehitysideoita. Haastateltavien kokemukset liittyivät pääasiassa lähtötietojen puutteellisuuteen, ilmenneisiin muutoksiin ja kehitystarpeisiin perinteisen YKT-hankkeen etenemisessä. Työvaiheiden hyvät käytännöt koottiin osaksi opinnäytetyötä. Haastateltujen mukaan resursseja tulisi vahvistaa esimerkiksi käyttämällä ylimääräistä kaivinkonetta ja määräämällä operatiivisia työryhmiä eri työvaiheisiin. Oleellisina havaintoina esiintyivät lisäksi töiden yhteensovituksen kehittäminen, dronekuvauksen hyödyntäminen hankkeessa ja selkeät menettelyohjeet mahdollisesti kohdattaville muutoksille tai poikkeamille.
Tutkimuksen johtopäätöksinä voidaan todeta, että aikaisemmista vastaavista hankkeista voidaan oppia merkittävästi. Opittujen käytäntöjen ja menetelmien tiedon jakaminen työvaiheittain hankkeen organisaatiossa on erittäin tarpeellista. Rakennetun ympäristön suunnittelun lähtötietojen tarkentuminen lyhentää vastaavissa hankkeissa läpimenoaikoja ja sujuvoittaa toteutusta. Jatkotutkimuksena tulisi tarkastella erityisesti vastaavan hankkeen lähtötietojen kehittämismahdollisuuksia. Lisäksi laajempi kokemuksiin ja havaintoihin perustuva tutkimus infra-alan digitalisaation kehityksestä sovellettuna pääkaupunkiseudun kadunrakennushankkeisiin olisi tarpeen.
Toimihenkilöiden kokemusten perusteella haastatteluissa nousi esiin kehitysideoita. Haastateltavien kokemukset liittyivät pääasiassa lähtötietojen puutteellisuuteen, ilmenneisiin muutoksiin ja kehitystarpeisiin perinteisen YKT-hankkeen etenemisessä. Työvaiheiden hyvät käytännöt koottiin osaksi opinnäytetyötä. Haastateltujen mukaan resursseja tulisi vahvistaa esimerkiksi käyttämällä ylimääräistä kaivinkonetta ja määräämällä operatiivisia työryhmiä eri työvaiheisiin. Oleellisina havaintoina esiintyivät lisäksi töiden yhteensovituksen kehittäminen, dronekuvauksen hyödyntäminen hankkeessa ja selkeät menettelyohjeet mahdollisesti kohdattaville muutoksille tai poikkeamille.
Tutkimuksen johtopäätöksinä voidaan todeta, että aikaisemmista vastaavista hankkeista voidaan oppia merkittävästi. Opittujen käytäntöjen ja menetelmien tiedon jakaminen työvaiheittain hankkeen organisaatiossa on erittäin tarpeellista. Rakennetun ympäristön suunnittelun lähtötietojen tarkentuminen lyhentää vastaavissa hankkeissa läpimenoaikoja ja sujuvoittaa toteutusta. Jatkotutkimuksena tulisi tarkastella erityisesti vastaavan hankkeen lähtötietojen kehittämismahdollisuuksia. Lisäksi laajempi kokemuksiin ja havaintoihin perustuva tutkimus infra-alan digitalisaation kehityksestä sovellettuna pääkaupunkiseudun kadunrakennushankkeisiin olisi tarpeen.