Vanhustyöhön sitoutumista tukevat tekijät
Paananen, Saara (2021)
Paananen, Saara
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105036634
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105036634
Tiivistelmä
Vanhustyö Suomessa on suuren haasteen edessä väestökehityksen vuoksi. Ikääntyneen väestön määrällinen kasvu kiihtyy ja lisää palvelutarvetta ja samaan aikaan työikäisten määrä pienenee. Vanhustyö alana ei ole vetovoimainen, jonka vuoksi työhön on aiempaa haasteellisempaa löytää työntekijöitä. Myös työpaikko-jen välillä on kovaa kilpailua osaavista ja motivoituneista työntekijöistä.
Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia vanhuspalvelussa työskentelevien työntekijöiden työhön sitoutumiseen myönteisesti vaikuttavia ja sitoutumista vahvistavia tekijöitä. Tutkimus oli laadullinen ja perustui positiivisen näkökulman esille nostamiseen, jossa tarkoituksena oli keskittyä voimavaroihin, vahvuuksiin ja keinoihin, joilla voi-daan ratkaista esille tulleita haasteita ja vahvistaa työntekijöiden sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen aineisto kerättiin keskisuuresta kaupungista Suomessa ja siihen osallistui kaksikymmentä (n=20) alalla työskentelevää. Aineis-to kerättiin kolmessa 6-7 hengen fokusryhmähaastattelussa, jossa keskustelun pohjana käytettiin avoimia kysymyksiä. Kerätty aineisto litteroitiin ja se analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin menetelmällä.
Sisällönanalyysin kautta tunnistettiin kuusi pääkategoriaa, jotka kuvaavat vanhus-työhön sitoutumisen tekijöitä. Nämä olivat: asiakkaaseen, työn laatuun ja luontee-seen; työntekijään; palkitsemiseen, palautteeseen ja osaamiseen; työyhteisöön ja työn organisointiin; toimintaympäristöön ja apuvälineisiin sekä johtamiseen liittyvät tekijät. Tulokset osoittivat, että työhön sitoutumiseen vaikuttavat tekijät koetaan osin yksilöllisesti, mutta samankaltaisuutta löytyy erilaisissa yksiköissä työskente-levien ja eri ikäisten työntekijöiden välillä. Kaikille merkittäviä sitoutumista vahvis-tavina tekijöinä olivat asiakkaat ja työyhteisön toimivuus sekä esimiestyön tuki. Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja osaamisen vahvistumiseen sekä koettu arvostus korostuivat työhön sitoutumisessa. Johtamisen vahvistaminen, työyhtei-söjen toimivuuden turvaaminen ja työntekijän yksilöllinen huomiointi tulevat ole-maan tekijöitä, joita tulee tutkia ja kehittää aiempaa vahvemmin, jotta alalla riittää jatkossakin tekijöitä.
Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia vanhuspalvelussa työskentelevien työntekijöiden työhön sitoutumiseen myönteisesti vaikuttavia ja sitoutumista vahvistavia tekijöitä. Tutkimus oli laadullinen ja perustui positiivisen näkökulman esille nostamiseen, jossa tarkoituksena oli keskittyä voimavaroihin, vahvuuksiin ja keinoihin, joilla voi-daan ratkaista esille tulleita haasteita ja vahvistaa työntekijöiden sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen aineisto kerättiin keskisuuresta kaupungista Suomessa ja siihen osallistui kaksikymmentä (n=20) alalla työskentelevää. Aineis-to kerättiin kolmessa 6-7 hengen fokusryhmähaastattelussa, jossa keskustelun pohjana käytettiin avoimia kysymyksiä. Kerätty aineisto litteroitiin ja se analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin menetelmällä.
Sisällönanalyysin kautta tunnistettiin kuusi pääkategoriaa, jotka kuvaavat vanhus-työhön sitoutumisen tekijöitä. Nämä olivat: asiakkaaseen, työn laatuun ja luontee-seen; työntekijään; palkitsemiseen, palautteeseen ja osaamiseen; työyhteisöön ja työn organisointiin; toimintaympäristöön ja apuvälineisiin sekä johtamiseen liittyvät tekijät. Tulokset osoittivat, että työhön sitoutumiseen vaikuttavat tekijät koetaan osin yksilöllisesti, mutta samankaltaisuutta löytyy erilaisissa yksiköissä työskente-levien ja eri ikäisten työntekijöiden välillä. Kaikille merkittäviä sitoutumista vahvis-tavina tekijöinä olivat asiakkaat ja työyhteisön toimivuus sekä esimiestyön tuki. Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja osaamisen vahvistumiseen sekä koettu arvostus korostuivat työhön sitoutumisessa. Johtamisen vahvistaminen, työyhtei-söjen toimivuuden turvaaminen ja työntekijän yksilöllinen huomiointi tulevat ole-maan tekijöitä, joita tulee tutkia ja kehittää aiempaa vahvemmin, jotta alalla riittää jatkossakin tekijöitä.