Perehdytyksen laatu asiakaskohteessa : Laadullinen tutkimus esihenkilöiden kokemuksista
Parviainen, Taru (2021)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Parviainen, Taru
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105026578
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105026578
Tiivistelmä
Uuden työntekijän työhönottoprosessi on organisaatiolle iso investointi ja työntekijöiden sitoutuneisuuteen halutaankin usein panostaa. Nopean oppimisen ja työstä suoriutumisen sekä sitoutuneisuuden varmistaa laadukas ja hyvin suunniteltu perehdytys. Hyvin suunniteltu perehdytys lisää hyvinvointia ja tuloksellisuutta sekä vahvistaa työnantajamielikuvaa. Laadukas perehdytys auttaa työntekijää sekä organisaatiota pääsemään tavoitteisiinsa.
Opinnäytetyössä tutkin, millaisena asiakaskohteen X esihenkilöt kokivat perehdytyksen laadun asiakaskohteessa aloittaessaan. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää esihenkilöiden pe-rehdytyksessään kokemat onnistumiset ja perehdytyksen kehittämiskohteet. Tutkimustuloksia hyödyntämällä asiakaskohteen X esihenkilöille suunnattua perehdytystä sekä esihenkilöosaamista voidaan kehittää.
Teoriaosuudessa avaan perehdytyksen käsitteitä, perehdytyksen hyötyjä ja tavoitteita sekä perehdytysprosessin eri vaiheita. Toisin sanoen teoreettinen viitekehys koostuu niistä elementeistä perehdytyksen näkökulmasta, joilla voidaan tukea uuden työntekijän työssä onnistumista sekä työhön sitoutumista ja mitä hyötyjä hyvin suunnitellulla ja räätälöidyllä perehdytyksellä on työntekijälle sekä organisaatiolle.
Tutkimusmenetelmä on laadullinen. Tutkimuksen kohdejoukkona oli tutkimustavoitteen mukaisesti asiakaskohteen X viisi esihenkilöä, joilla oli omakohtainen kokemus asiakaskohteen perehdytysprosessista kohteessa aloittaessaan ja tästä syystä asiantuntijuus tutkittavaan aiheeseen. Keräsin aineiston haastattelemalla viittä asiakaskohteen X esihenkilöä. Toteutin haastattelut puolistrukturoituina teemahaastatteluina ja analysoin aineiston sisällönanalyysin menetelmin.
Tutkimus osoitti, että esihenkilöt kokivat asiakaskohteen perehdytyksessä kehittämistarpeita. Kolme heistä koki, että perehdytyksen laatu oli osin puutteellinen ja puutteet hankaloittivat työssä suoriutumista. Tutkimuksessa korostui työnopastuksen puutteet. Työnopastuksen avulla tulokas saa tarvittavat tiedot ja taidot suoriutuakseen työstään onnistuneesti ja turvallisesti. Tutkimuksessa nousi esiin myös yksilöllisten tarpeiden huomioiminen perehdytyksessä. Osa esihenkilöistä koki kaivanneensa oman oppimistyylin sekä taitotason huomioon ottamista perehdytyksessä. Perehdytyksen räätälöinnin avulla voidaan pohtia, miten työntekijän onnistumisia ja tavoitteita tuetaan ja onko onnistumiselle esteitä tai ongelmia. Esihenkilöt kokivat onnistumisia omaan organisaatioon liittyvässä perehdytyksessä sekä oman esi-henkilönsä tavassa toimia perehdyttäjänä. Onnistumisena esihenkilöt kokivat myös perehdytyksen aikana saamansa tuen kollegoiltaan. Esihenkilöt esittivät kehittämisideoita haastattelun aikana esiin tulleisiin perehdytyksen puutteisiin. Tämä kertoo osaltaan asiakaskohteen esihenkilöiden olevan innovatiivisia ja kehitysmyönteisiä. Kehittämisideoista muodostui kooste, jonka informaatiota voidaan hyödyntää kohteen esihenkilöille suunnatun perehdytyksen kehittämisessä.
Opinnäytetyössä tutkin, millaisena asiakaskohteen X esihenkilöt kokivat perehdytyksen laadun asiakaskohteessa aloittaessaan. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää esihenkilöiden pe-rehdytyksessään kokemat onnistumiset ja perehdytyksen kehittämiskohteet. Tutkimustuloksia hyödyntämällä asiakaskohteen X esihenkilöille suunnattua perehdytystä sekä esihenkilöosaamista voidaan kehittää.
Teoriaosuudessa avaan perehdytyksen käsitteitä, perehdytyksen hyötyjä ja tavoitteita sekä perehdytysprosessin eri vaiheita. Toisin sanoen teoreettinen viitekehys koostuu niistä elementeistä perehdytyksen näkökulmasta, joilla voidaan tukea uuden työntekijän työssä onnistumista sekä työhön sitoutumista ja mitä hyötyjä hyvin suunnitellulla ja räätälöidyllä perehdytyksellä on työntekijälle sekä organisaatiolle.
Tutkimusmenetelmä on laadullinen. Tutkimuksen kohdejoukkona oli tutkimustavoitteen mukaisesti asiakaskohteen X viisi esihenkilöä, joilla oli omakohtainen kokemus asiakaskohteen perehdytysprosessista kohteessa aloittaessaan ja tästä syystä asiantuntijuus tutkittavaan aiheeseen. Keräsin aineiston haastattelemalla viittä asiakaskohteen X esihenkilöä. Toteutin haastattelut puolistrukturoituina teemahaastatteluina ja analysoin aineiston sisällönanalyysin menetelmin.
Tutkimus osoitti, että esihenkilöt kokivat asiakaskohteen perehdytyksessä kehittämistarpeita. Kolme heistä koki, että perehdytyksen laatu oli osin puutteellinen ja puutteet hankaloittivat työssä suoriutumista. Tutkimuksessa korostui työnopastuksen puutteet. Työnopastuksen avulla tulokas saa tarvittavat tiedot ja taidot suoriutuakseen työstään onnistuneesti ja turvallisesti. Tutkimuksessa nousi esiin myös yksilöllisten tarpeiden huomioiminen perehdytyksessä. Osa esihenkilöistä koki kaivanneensa oman oppimistyylin sekä taitotason huomioon ottamista perehdytyksessä. Perehdytyksen räätälöinnin avulla voidaan pohtia, miten työntekijän onnistumisia ja tavoitteita tuetaan ja onko onnistumiselle esteitä tai ongelmia. Esihenkilöt kokivat onnistumisia omaan organisaatioon liittyvässä perehdytyksessä sekä oman esi-henkilönsä tavassa toimia perehdyttäjänä. Onnistumisena esihenkilöt kokivat myös perehdytyksen aikana saamansa tuen kollegoiltaan. Esihenkilöt esittivät kehittämisideoita haastattelun aikana esiin tulleisiin perehdytyksen puutteisiin. Tämä kertoo osaltaan asiakaskohteen esihenkilöiden olevan innovatiivisia ja kehitysmyönteisiä. Kehittämisideoista muodostui kooste, jonka informaatiota voidaan hyödyntää kohteen esihenkilöille suunnatun perehdytyksen kehittämisessä.