Alakoululaisten toiminnallisuuteen vaikuttavat tekijät välitunneilla : systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Brenner, Henna; Kunnari, Outi; Soinio, Tekla (2021)
Brenner, Henna
Kunnari, Outi
Soinio, Tekla
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105026556
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105026556
Tiivistelmä
Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kuvata, minkälaisia tutkimuksia on tehty alakouluikäisten lasten toiminnallisuudesta välitunneilla ja siihen vaikuttavista edistävistä ja rajoittavat tekijöistä. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Espoon opetustoimi.
Opinnäytetyössä käytettiin teoreettisena viitekehyksenä kanadalaista toiminnallisuuden ja sitoutumisen mallia (Canadian Model of Occupational Performance and Engagement, CMOP-E). Aineisto haettiin Cinahl, OT-Seeker ja PubMed, sekä Finna-tietokannoista vuosilta 1980–2020. Aineistona käytettiin 12 vertaisarvioitua tutkimusta, jotka analysoitiin teoriasuuntautuneen sisällönanalyysin keinoin.
Kirjallisuuden mukaan lasten toiminnallisuuteen välitunneilla vaikuttavat tekijät voivat olla joko toiminnallisuutta edistäviä tai rajoittavia. CMOP-E -mallin mukaan toiminnallisuutta edistävät ja rajoittavat tekijät voidaan lisäksi jaotella ihmiseen, toimintaan ja ympäristöön liittyviin tekijöihin. Toiminnallisuutta edistäviä tekijöitä ovat mm. miessukupuoli, lasten osallistuminen välituntiympäristön suunnitteluprosessiin, valinnanvapaus leikkikentällä, monipuoliset välineet ja kannustus niiden käyttöön, kiusaamisen ehkäisy, toiminnan ja taukojen oikea ajoitus/kesto, järjestetty toiminta, kannustava välituntivalvonta, turvallisuus, lasten kanssa yhdessä sovitut säännöt ja välituntiympäristön fyysiset ominaisuudet, kuten monipuoliset leikkitelineet, värikkäät maalaukset pihalla, pihan jako erilaisiin aktiivisuusalueisiin ja sadesäällä mahdollisuus sisätiloihin tai katettuun ulkotilaan.
Toiminnallisuutta rajoittavia tekijöitä ovat mm. naissukupuoli, turvallisuuden tunteen puute, korkea painoindeksi, järjestetty toiminta, liian tiukat säännöt, rajoittava henkilökunta, kiusaaminen, välineiden puuttuminen tai niiden heikko laatu, välituntiympäristön fyysiset ominaisuudet kuten likaisuus, pihan pieni koko, liian vähän leikkitelineitä tai näiden huono laatu, ja sääolosuhteet.
Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tuloksia voivat hyödyntää yhteistyökumppanimme Kilon koulu sekä muut aiheesta kiinnostuneet tahot, kun he suunnittelevat lasten toiminnallisuutta tukevien välituntien toteutustapoja, välituntitoimintaa tai välituntiympäristöä. Kirjallisuuskatsauksen puutteena on yksipuolinen näkökulma toiminnallisuuteen, sillä tutkimuksissa korostui aktiivisuuden intensiteetin mittaaminen.
Jatkossa olisi tärkeää tutkia, miten tukea erityisesti tyttöjen toiminnallisuutta ja toiminnallisuuden muita näkökulmia, kuten vetoavuutta, mielihyvän tuottoa ja sosiaalisuutta.
Opinnäytetyössä käytettiin teoreettisena viitekehyksenä kanadalaista toiminnallisuuden ja sitoutumisen mallia (Canadian Model of Occupational Performance and Engagement, CMOP-E). Aineisto haettiin Cinahl, OT-Seeker ja PubMed, sekä Finna-tietokannoista vuosilta 1980–2020. Aineistona käytettiin 12 vertaisarvioitua tutkimusta, jotka analysoitiin teoriasuuntautuneen sisällönanalyysin keinoin.
Kirjallisuuden mukaan lasten toiminnallisuuteen välitunneilla vaikuttavat tekijät voivat olla joko toiminnallisuutta edistäviä tai rajoittavia. CMOP-E -mallin mukaan toiminnallisuutta edistävät ja rajoittavat tekijät voidaan lisäksi jaotella ihmiseen, toimintaan ja ympäristöön liittyviin tekijöihin. Toiminnallisuutta edistäviä tekijöitä ovat mm. miessukupuoli, lasten osallistuminen välituntiympäristön suunnitteluprosessiin, valinnanvapaus leikkikentällä, monipuoliset välineet ja kannustus niiden käyttöön, kiusaamisen ehkäisy, toiminnan ja taukojen oikea ajoitus/kesto, järjestetty toiminta, kannustava välituntivalvonta, turvallisuus, lasten kanssa yhdessä sovitut säännöt ja välituntiympäristön fyysiset ominaisuudet, kuten monipuoliset leikkitelineet, värikkäät maalaukset pihalla, pihan jako erilaisiin aktiivisuusalueisiin ja sadesäällä mahdollisuus sisätiloihin tai katettuun ulkotilaan.
Toiminnallisuutta rajoittavia tekijöitä ovat mm. naissukupuoli, turvallisuuden tunteen puute, korkea painoindeksi, järjestetty toiminta, liian tiukat säännöt, rajoittava henkilökunta, kiusaaminen, välineiden puuttuminen tai niiden heikko laatu, välituntiympäristön fyysiset ominaisuudet kuten likaisuus, pihan pieni koko, liian vähän leikkitelineitä tai näiden huono laatu, ja sääolosuhteet.
Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tuloksia voivat hyödyntää yhteistyökumppanimme Kilon koulu sekä muut aiheesta kiinnostuneet tahot, kun he suunnittelevat lasten toiminnallisuutta tukevien välituntien toteutustapoja, välituntitoimintaa tai välituntiympäristöä. Kirjallisuuskatsauksen puutteena on yksipuolinen näkökulma toiminnallisuuteen, sillä tutkimuksissa korostui aktiivisuuden intensiteetin mittaaminen.
Jatkossa olisi tärkeää tutkia, miten tukea erityisesti tyttöjen toiminnallisuutta ja toiminnallisuuden muita näkökulmia, kuten vetoavuutta, mielihyvän tuottoa ja sosiaalisuutta.