Omaohjaajan työn merkitys lastensuojeluyksikössä
Helminen, Virve (2021)
Helminen, Virve
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105016538
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105016538
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkasteltiin omaohjaajatyöskentelyä lastensuojelulaitoksessa. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Etelä-Suomessa sijaitseva lastensuojelulaitos. Tutkimuksella selvitettiin työtekijöiden näkemystä omaohjaaja työskentelystä luottamus- ja vuorovaikutussuhteen syntymiseen sijoitettuun lapseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli toimia pohjana laitoksen omaohjaajatyöskentelyn mallin kehittämiselle. Tutkimusaineisto kerättiin yksiköiden ohjaajien haastatteluilla joulukuun 2020 ja tammikuun 2021 aikana. Haastatteluihin osallistui 11 ohjaajaa, jotka kaikki toimivat omaohjaajina. Sijoitettujen lapsien kanssa keskustellut tapahtuivat yhteisökokouksissa, joissa lapset pohtivat omaohjaajan merkitystä.
Teoriaosuus käsitteli lastensuojelua Suomessa sekä keskeisiä lastensuojelussa esiintyviä työprosesseja. Tämä opinnäytetyö oli laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Omaohjaajan ja lapsen välistä suhdetta käsiteltiin vuorovaikutus- ja luottamussuhteen sekä osallisuuden kautta. Tutkimusaineiston pohjalta määriteltiin, miten omaohjaaja kokivat työskentelyn sijoitetun lapsen kanssa teoriatietoon perustuen.
Tutkimuksessa ilmeni omaohjaajan työn tärkeys ja merkitys sijoitetun lapsen elämässä. Omaohjaaja työskentely koettiin tärkeäksi eheyttävien kokemusten tuottajana lapsen tulevaisuuden kannalta. Läheisten sekä viranomaisten kanssa tehtävä yhteistyö koettiin yhdeksi keskeiseksi omaohjaajan työtehtäväksi. Lapsilähtöisyys koettiin olevan omaohjaajan työskentelyssä ensisijaisen tärkeää. Omaohjaaja työskentelyn kehittämiselle oltiin avoimia ja se nähtiin tarpeelliseksi.
Teoriaosuus käsitteli lastensuojelua Suomessa sekä keskeisiä lastensuojelussa esiintyviä työprosesseja. Tämä opinnäytetyö oli laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Omaohjaajan ja lapsen välistä suhdetta käsiteltiin vuorovaikutus- ja luottamussuhteen sekä osallisuuden kautta. Tutkimusaineiston pohjalta määriteltiin, miten omaohjaaja kokivat työskentelyn sijoitetun lapsen kanssa teoriatietoon perustuen.
Tutkimuksessa ilmeni omaohjaajan työn tärkeys ja merkitys sijoitetun lapsen elämässä. Omaohjaaja työskentely koettiin tärkeäksi eheyttävien kokemusten tuottajana lapsen tulevaisuuden kannalta. Läheisten sekä viranomaisten kanssa tehtävä yhteistyö koettiin yhdeksi keskeiseksi omaohjaajan työtehtäväksi. Lapsilähtöisyys koettiin olevan omaohjaajan työskentelyssä ensisijaisen tärkeää. Omaohjaaja työskentelyn kehittämiselle oltiin avoimia ja se nähtiin tarpeelliseksi.