Työturvallisuutta vaarantavat psykososiaaliset kuormitustekijät assistenttien työssä
Puttonen, Taija (2021)
Puttonen, Taija
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104306520
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104306520
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin assistenttityössä esiintyviä psykososiaalisia kuormitustekijöitä ja lainsäädännöstä tulevia työnantajan velvollisuuksia puuttua niihin. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää käytännön keinoja kuormitustekijöihin puuttumiseksi sekä assistenteille että heidän esimiehilleen. Tavoitteena oli selvittää myös koronapandemian takia lisääntyneen etätyön vaikutukset psykososiaalisten kuormitustekijöiden esiintyvyyteen assistenttityössä.
Psykososiaaliset kuormitustekijät aiheutuvat työn järjestelyistä, sisällöstä tai työyhteisön toimivuudesta. Työturvallisuuslaissamme säädetään, että työnantajan on työturvallisuudesta huolehtiessaan otettava huomioon henkistä kuormitusta aiheuttavat tekijät. Assistenttityön hektisyys, vaatimukset, laaja työnkuvan sisältö sekä jatkuvassa muutoksessa oleva työ ovat omiaan aiheuttamaan psykososiaalista kuormitusta. Assistentit hoitavat oman asiantuntijuusalueensa lisäksi toimiston päivittäisiä tukitehtäviä ja osallistuvat esimerkiksi strategiatyöhön. Työpaikkailmoituksissa haetaan yhä useammin assistentiksi yhteistyökykyistä ja organisointitaitoista moniosaajaa, jolla pysyvät kaikki langat käsissään kiireenkin keskellä.
Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Menetelmänä käytettiin verkossa julkaistua kyselytutkimusta, johon vastasi tammikuun 2021 aikana 10 erilaisissa assistenttitehtävissä työskentelevää henkilöä. Kysely koostui sekä määrällisistä että laadullisista kysymyksistä. Laadulliset kysymykset olivat tämän tutkimuksen kannalta suuremmassa roolissa, sillä niihin vastaajat pystyivät kertomaan omia näkemyksiään ja kokemuksiaan. Koko opinnäytetyö toteutettiin joulukuun 2020 ja maaliskuun 2021 välisenä aikana.
Kyselytutkimuksessa selvisi, että yleisimmät assistenttityössä esiintyvät kuormitustekijät ovat jatkuvat keskeytykset, työn sirpaleisuus, liian suuri tai liian vähäinen työmäärä ja puutteellinen tiedonkulku. Esimiehiltä toivottiin kuormitustekijöihin puuttumisessa etenkin hyvää henkilöstöjohtamista, kuormitustekijöiden juurisyihin perehtymistä, selkeiden tehtävänkuvien ja velvollisuuksien määrittelyä sekä puuttumista työssä annettuihin aikatauluihin. Assistentit itse kokivat, että kuormituksen vähentämiseksi työhönsä pitää suhtautua rennommin ja omien rajojen asettaminen sekä priorisoinnin opettelu on tärkeää. Etätyössä kuormitusta aiheuttaa tiedonkulun vaikeutuminen, etääntyminen työyhteisöstä ja taukojen unohtaminen.
Psykososiaaliset kuormitustekijät aiheutuvat työn järjestelyistä, sisällöstä tai työyhteisön toimivuudesta. Työturvallisuuslaissamme säädetään, että työnantajan on työturvallisuudesta huolehtiessaan otettava huomioon henkistä kuormitusta aiheuttavat tekijät. Assistenttityön hektisyys, vaatimukset, laaja työnkuvan sisältö sekä jatkuvassa muutoksessa oleva työ ovat omiaan aiheuttamaan psykososiaalista kuormitusta. Assistentit hoitavat oman asiantuntijuusalueensa lisäksi toimiston päivittäisiä tukitehtäviä ja osallistuvat esimerkiksi strategiatyöhön. Työpaikkailmoituksissa haetaan yhä useammin assistentiksi yhteistyökykyistä ja organisointitaitoista moniosaajaa, jolla pysyvät kaikki langat käsissään kiireenkin keskellä.
Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Menetelmänä käytettiin verkossa julkaistua kyselytutkimusta, johon vastasi tammikuun 2021 aikana 10 erilaisissa assistenttitehtävissä työskentelevää henkilöä. Kysely koostui sekä määrällisistä että laadullisista kysymyksistä. Laadulliset kysymykset olivat tämän tutkimuksen kannalta suuremmassa roolissa, sillä niihin vastaajat pystyivät kertomaan omia näkemyksiään ja kokemuksiaan. Koko opinnäytetyö toteutettiin joulukuun 2020 ja maaliskuun 2021 välisenä aikana.
Kyselytutkimuksessa selvisi, että yleisimmät assistenttityössä esiintyvät kuormitustekijät ovat jatkuvat keskeytykset, työn sirpaleisuus, liian suuri tai liian vähäinen työmäärä ja puutteellinen tiedonkulku. Esimiehiltä toivottiin kuormitustekijöihin puuttumisessa etenkin hyvää henkilöstöjohtamista, kuormitustekijöiden juurisyihin perehtymistä, selkeiden tehtävänkuvien ja velvollisuuksien määrittelyä sekä puuttumista työssä annettuihin aikatauluihin. Assistentit itse kokivat, että kuormituksen vähentämiseksi työhönsä pitää suhtautua rennommin ja omien rajojen asettaminen sekä priorisoinnin opettelu on tärkeää. Etätyössä kuormitusta aiheuttaa tiedonkulun vaikeutuminen, etääntyminen työyhteisöstä ja taukojen unohtaminen.