Kirjastot ja kulttuuriharrastaminen : Kirjastojen tarjoamia mahdollisuuksia ja nuorten omia ajatuksia
Hölttä, Hanna; Valtonen, Johannes (2021)
Hölttä, Hanna
Valtonen, Johannes
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104296378
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104296378
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, mikä on kirjaston rooli nuorten kulttuuriharrastamisen kentällä. Työssä pyritään kartoittamaan, mitä nuorten kulttuuriharrastamista mahdollistavia toimintoja kirjastoissa on sekä mitkä niistä ovat erityisesti nuorten keskuudessa suosittuja. Lisäksi pyritään selvittämään nuorten ajatuksia kulttuuriharrastamisesta kirjastoissa.
Opinnäytetyö on määrällisen ja laadullisen tutkimuksen yhdistelmä. Määrällinen aineisto kerättiin verkkokyselylomakkeella ja laadullinen aineisto teemahaastatteluilla. Verkkokyselylomakkeen tulokset esitettiin graafisesti ja kyselyn avoimet kysymykset sekä teemahaastattelut kirjoitettiin auki käyttäen sisällönanalyysia menetelmänä.
Nuorten kulttuuriharrastamiseen liittyvät kirjaston palvelut ja muut toiminnot ovat hyvin moninaisia ja palvelutarjonnassa esiintyy vaihtelevuutta kirjastojen välillä. Yleisimpiä nuorten kulttuuriharrastamista mahdollistavia toimintamuotoja kirjastoissa ovat tapahtumatuotanto, työpajatoiminta, nuoria osallistavat menetelmät ja yhteistyö nuorisotoimen kanssa. Nuorten keskuudessa suosituimpia toiminnan muotoja ovat pelit, pelaaminen ja tapahtumat.
Nuorten ajatukset kirjastoista näyttävät vaihtelevan kirjaston käyttöasteen mukaan. Ei-käyttäjät muistelivat kirjastoja hiljaisina ja rauhallisina paikkoina, kun taas aktiivikäyttäjät pitivät kirjastoja ilmapiiriltään rentoina paikkoina, joihin voi mennä viettämään aikaa. Toisille nuorille ajatus kirjastoista ja kulttuuriharrastamisesta samassa lauseessa kuulosti kaukaiselta, mutta ei mahdottomalta. Kirjastoilla oli ollut merkittävä rooli muutaman nuoren musiikkiharrastuksen alkuvaiheessa ja kirjastoa hyödynnettäisiin harrastuksissa edelleen, jos se olisi mahdollista.
Kirjastotyön painotus on edelleen sivistyksessä ja perinteisissä kulttuurin muodoissa ja monialaisen yhteistyön tarve palvelutarjonnan laajentamisessa on ilmeinen. Kirjastot ovat tärkeitä erityisesti kulttuuriharrastajille ja niille nuorille, jotka käyttävät kirjastoa aktiivisesti. Mitä enemmän nuorilla oli kulttuuriharrastuksia, sitä enemmän he näkivät mahdollisuuksia hyödyntää kirjastoa harrastuksissaan. Kirjasto koettiin hyvänä organisaationa tukemaan kulttuuriharrastamista ja kirjastoilta toivottiin erityisesti työpajoja, luentoja ja tiloja omien harrastusten toteuttamiseen.
Opinnäytetyö on määrällisen ja laadullisen tutkimuksen yhdistelmä. Määrällinen aineisto kerättiin verkkokyselylomakkeella ja laadullinen aineisto teemahaastatteluilla. Verkkokyselylomakkeen tulokset esitettiin graafisesti ja kyselyn avoimet kysymykset sekä teemahaastattelut kirjoitettiin auki käyttäen sisällönanalyysia menetelmänä.
Nuorten kulttuuriharrastamiseen liittyvät kirjaston palvelut ja muut toiminnot ovat hyvin moninaisia ja palvelutarjonnassa esiintyy vaihtelevuutta kirjastojen välillä. Yleisimpiä nuorten kulttuuriharrastamista mahdollistavia toimintamuotoja kirjastoissa ovat tapahtumatuotanto, työpajatoiminta, nuoria osallistavat menetelmät ja yhteistyö nuorisotoimen kanssa. Nuorten keskuudessa suosituimpia toiminnan muotoja ovat pelit, pelaaminen ja tapahtumat.
Nuorten ajatukset kirjastoista näyttävät vaihtelevan kirjaston käyttöasteen mukaan. Ei-käyttäjät muistelivat kirjastoja hiljaisina ja rauhallisina paikkoina, kun taas aktiivikäyttäjät pitivät kirjastoja ilmapiiriltään rentoina paikkoina, joihin voi mennä viettämään aikaa. Toisille nuorille ajatus kirjastoista ja kulttuuriharrastamisesta samassa lauseessa kuulosti kaukaiselta, mutta ei mahdottomalta. Kirjastoilla oli ollut merkittävä rooli muutaman nuoren musiikkiharrastuksen alkuvaiheessa ja kirjastoa hyödynnettäisiin harrastuksissa edelleen, jos se olisi mahdollista.
Kirjastotyön painotus on edelleen sivistyksessä ja perinteisissä kulttuurin muodoissa ja monialaisen yhteistyön tarve palvelutarjonnan laajentamisessa on ilmeinen. Kirjastot ovat tärkeitä erityisesti kulttuuriharrastajille ja niille nuorille, jotka käyttävät kirjastoa aktiivisesti. Mitä enemmän nuorilla oli kulttuuriharrastuksia, sitä enemmän he näkivät mahdollisuuksia hyödyntää kirjastoa harrastuksissaan. Kirjasto koettiin hyvänä organisaationa tukemaan kulttuuriharrastamista ja kirjastoilta toivottiin erityisesti työpajoja, luentoja ja tiloja omien harrastusten toteuttamiseen.