Ensihoitohenkilöstön työhyvinvointimallin kehittäminen
Honkanen, Anna-Sofia (2021)
Lataukset:
Honkanen, Anna-Sofia
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104296303
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104296303
Tiivistelmä
Tämän ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda ensihoitolähtöinen työhyvinvointimalli, jonka tavoitteena oli ensihoitohenkilöstön (ensihoitajien, ensihoidon kenttäjohtajien, ensihoidon lähiesimiesten) työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen. Lisäksi mallin tavoitteena oli edistää työhyvinvoinnin johtamista ja työhyvinvoinnin seurannan systemaattisuutta sekä jatkuvuutta. Työhyvinvointimallin kehittämisen perustana toimi Päivi Rauramon (2008) työhyvinvoinnin portaat, jossa työhyvinvointi on viiden peruskäsitteen eli terveyden, turvallisuuden, yhteisöllisyyden, arvostuksen ja osaamisen muodostama kokonaisuus. Työn kohdeorganisaationa oli Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ensihoitopalvelu.
Opinnäytetyö toteutettiin kolmivaiheisesti ja monimenetelmäisenä tutkimuksena. Tutkimusaineistot kerättiin kvantitatiivisella työhyvinvointikyselyllä ja kvalitatiivisella ryhmähaastattelulla. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kohdeorganisaation ensihoitajille suunniteltiin ja toteutettiin työhyvinvointikysely, jonka tarkoituksena oli selvittää heidän kokemuksiaan työhyvinvoinnista ja sen mahdollisista kehittämiskohteista. Kyselyssä oli viisi isompaa työhyvinvoinnin peruskäsitteistä muodostuvaa osiota, jotka sisälsivät yhdeksän vastaajan mielipidettä kysyvää väittämää. Lisäksi jokainen osio sisälsi myös vapaata vastaustilaa sisältävän kohdan, johon vastaaja sai halutessaan täydentää omia mielipiteitään työhyvinvoinnista tai mahdollisista kehittämiskohteista. Kyselyllä kerätty aineisto analysoitiin määrällisesti ja tutkimustuloksia hyödynnettiin seuraavan vaiheen ryhmähaastattelun rungossa. Toisessa vaiheessa toteutettiin ensihoidon esimiehille (ensihoidon kenttäjohtajat ja lähiesimiehet) ryhmähaastattelu, jonka tarkoituksena oli selvittää heidän kokemuksiaan työhyvinvoinnin osa-alueista ja löytää mahdollisia ratkaisuja esille tulleisiin työhyvinvoinnin kehittämiskohteisiin. Ryhmähaastattelun runko noudatti työhyvinvoinnin viittä perusteemaa. Haastattelun tulokset analysoitiin laadullisesti ja niitä hyödynnettiin opinnäytetyön tuotoksena syntyneen työhyvinvointimallin kehittämisessä. Työhyvinvointimallissa yhdistettiin sekä opinnäytetyön tutkimusten tulokset että Rauramon (2008) työhyvinvoinnin portaiden perusidea ja peruskäsitteet.
Opinnäytetyö toteutettiin kolmivaiheisesti ja monimenetelmäisenä tutkimuksena. Tutkimusaineistot kerättiin kvantitatiivisella työhyvinvointikyselyllä ja kvalitatiivisella ryhmähaastattelulla. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kohdeorganisaation ensihoitajille suunniteltiin ja toteutettiin työhyvinvointikysely, jonka tarkoituksena oli selvittää heidän kokemuksiaan työhyvinvoinnista ja sen mahdollisista kehittämiskohteista. Kyselyssä oli viisi isompaa työhyvinvoinnin peruskäsitteistä muodostuvaa osiota, jotka sisälsivät yhdeksän vastaajan mielipidettä kysyvää väittämää. Lisäksi jokainen osio sisälsi myös vapaata vastaustilaa sisältävän kohdan, johon vastaaja sai halutessaan täydentää omia mielipiteitään työhyvinvoinnista tai mahdollisista kehittämiskohteista. Kyselyllä kerätty aineisto analysoitiin määrällisesti ja tutkimustuloksia hyödynnettiin seuraavan vaiheen ryhmähaastattelun rungossa. Toisessa vaiheessa toteutettiin ensihoidon esimiehille (ensihoidon kenttäjohtajat ja lähiesimiehet) ryhmähaastattelu, jonka tarkoituksena oli selvittää heidän kokemuksiaan työhyvinvoinnin osa-alueista ja löytää mahdollisia ratkaisuja esille tulleisiin työhyvinvoinnin kehittämiskohteisiin. Ryhmähaastattelun runko noudatti työhyvinvoinnin viittä perusteemaa. Haastattelun tulokset analysoitiin laadullisesti ja niitä hyödynnettiin opinnäytetyön tuotoksena syntyneen työhyvinvointimallin kehittämisessä. Työhyvinvointimallissa yhdistettiin sekä opinnäytetyön tutkimusten tulokset että Rauramon (2008) työhyvinvoinnin portaiden perusidea ja peruskäsitteet.