Terveyskäyttäytymisen interventio asiantuntijatyöntekijöille
Sundberg, Kia; Tohkanen, Roni (2021)
Sundberg, Kia
Tohkanen, Roni
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104265815
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104265815
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on suunnitella terveyskäyttäytymistä tukeva interventio asiantuntijatyöntekijöille. Toimeksiantona on asiantuntijatyön kehittämishanke, jonka tavoitteena on kehittää uusia toimintamalleja työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämiseksi. Kehittämishanketta hallinnoi LAB-ammattikorkeakoulu, ja osatoteuttajina hankkeessa on Haaga-Helian ammattikorkeakoulu sekä Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö. Hankkeessa palvellaan kymmentä eri asiantuntijatyön yritystä, joista tässä työssä käsitellään kahta. Laadittu malli pilotoidaan kahdessa eri asiantuntijaorganisaatiossa.
Terveyskäyttäytymisen tukemiseksi oli tärkeä tiedostaa osallistujien käyttäytymisen taustalla olevia tekijöitä. Intervention alussa järjestettiin työpaja, jonka tarkoituksena oli tuoda työntekijöiden ääni kuuluviin. Osallistujien fysiologista näkökulmaa hyvinvoinnista mitattiin Firstbeat- ja Fibion -mittauksilla, jotka toistettiin intervention lopussa. Henkilökohtaisilla tapaamisilla pohdittiin käyttäytymisen taustalla olevia syitä sekä asetettiin henkilökohtainen tavoite. Tiedon analysoinnissa käytettiin Teoreettisten aihealueiden viitekehystä sekä COM-B-mallia, joiden avulla käyttäytymistieteelliseksi perustaksi valittiin itsemääräämisteoria. Kerätyn tiedon pohjalta luotiin terveyskäyttäytymistä tukeva interventio, joka kulkee tässä työssä nimellä hyvinvointipolku.
Hyvinvointipolku koostui neljästä eri hyvinvoinnin osa-alueesta. Henkilökohtaisia tapaamisia osallistujaa kohden oli yhteensä viisi, jotka sijoittuivat lokakuun 2020 ja maaliskuun 2021 välille. Intervention lopussa toteutettiin seurantamittaukset, jotka antoivat fysiologista näkökulmaa osallistujan terveyskäyttäytymisen muutoksesta. Viimeisellä tapaamiskerralla pohdittiin intervention vaikutuksia omaan käyttäytymiseen sekä tarkasteltiin henkilökohtaisen tavoitteen saavuttamista.
Tuloksena syntyi osallistava ja toimiva terveyskäyttäytymistä tukeva interventio, jota voidaan hyödyntää myös muissa asiantuntijaorganisaatioissa. Jatkuvasti muuttuvan työelämän haasteissa pysyvää työhyvinvointia on mahdotonta saavuttaa irrallisilla keinoilla, minkä vuoksi työn keskiössä oli yksilön hyvinvoinnin tukeminen.
Terveyskäyttäytymisen tukemiseksi oli tärkeä tiedostaa osallistujien käyttäytymisen taustalla olevia tekijöitä. Intervention alussa järjestettiin työpaja, jonka tarkoituksena oli tuoda työntekijöiden ääni kuuluviin. Osallistujien fysiologista näkökulmaa hyvinvoinnista mitattiin Firstbeat- ja Fibion -mittauksilla, jotka toistettiin intervention lopussa. Henkilökohtaisilla tapaamisilla pohdittiin käyttäytymisen taustalla olevia syitä sekä asetettiin henkilökohtainen tavoite. Tiedon analysoinnissa käytettiin Teoreettisten aihealueiden viitekehystä sekä COM-B-mallia, joiden avulla käyttäytymistieteelliseksi perustaksi valittiin itsemääräämisteoria. Kerätyn tiedon pohjalta luotiin terveyskäyttäytymistä tukeva interventio, joka kulkee tässä työssä nimellä hyvinvointipolku.
Hyvinvointipolku koostui neljästä eri hyvinvoinnin osa-alueesta. Henkilökohtaisia tapaamisia osallistujaa kohden oli yhteensä viisi, jotka sijoittuivat lokakuun 2020 ja maaliskuun 2021 välille. Intervention lopussa toteutettiin seurantamittaukset, jotka antoivat fysiologista näkökulmaa osallistujan terveyskäyttäytymisen muutoksesta. Viimeisellä tapaamiskerralla pohdittiin intervention vaikutuksia omaan käyttäytymiseen sekä tarkasteltiin henkilökohtaisen tavoitteen saavuttamista.
Tuloksena syntyi osallistava ja toimiva terveyskäyttäytymistä tukeva interventio, jota voidaan hyödyntää myös muissa asiantuntijaorganisaatioissa. Jatkuvasti muuttuvan työelämän haasteissa pysyvää työhyvinvointia on mahdotonta saavuttaa irrallisilla keinoilla, minkä vuoksi työn keskiössä oli yksilön hyvinvoinnin tukeminen.