Isien osallisuus ja kasvatusyhteistyö varhaiskasvatuksessa
Missonen, Viivi (2021)
Missonen, Viivi
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104255736
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104255736
Tiivistelmä
Vanhemmuus on muuttunut yhteiskunnan kehittyessä. Myös isyyden käsitys ja kuva ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Tähän ovat vaikuttaneet monet asiat, kuten esimerkiksi tasa-arvon kehittyminen yhteiskunnassamme. Isien osallisuutta on 2000-luvulla alettu tutkimaan yhä enemmän. Aiheesta on tehty tutkimuksia, jotka käsittelevät vanhempien osallisuutta, sekä tutkittu sitä, miten isiä tuetaan varhaiskasvatuksessa. Isyys voi olla biologista, tai esimerkiksi adoption kautta. Ihanteellisena isyytenä nähdään nykypäivänä osallistuva ja monimuotoinen isä. Maskuliinisesta isyysmallista on vähitellen siirrytty osallistuvan, hoivaavan ja tasa-arvoisen isän malliin.
Tarkoituksena oli selvittää kuvailevan kirjallisuuskatsauksen kautta, miten isien osallisuus ja kasvatusyhteistyö tulee esiin aikaisemmissa tutkimuksissa. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyön tulosten aineisto koostui kolmesta pro gradu -tutkielmasta, jotka sijoittuivat vuosille 2013–2020. Näissä tutkielmissa oli haastateltu sekä isiä, että varhaiskasvatuksen opettajia. Aineiston analyysiin käytettiin sisällön analyysi menetelmää.
Keskeisinä tutkimustuloksina oli, että isät ja varhaiskasvatuksen opettajat kokivat yhteistyön olevan sujuvaa ja isät näkivät voivansa vaikuttaa lastensa asioihin. Luottamusta löytyi molemmin puolin ja avoimella keskusteluyhteydellä oli merkitys osallisuuden ja kasvatusyhteistyön toimivuuteen. Myös työntekijöiden pysyvyydellä nähtiin olevan suuri merkitys, sillä työntekijöiden vaihtuessa täytyi yhteistyötä alkaa luoda uudestaan.
Äitiys ja perheiden roolit nousivat myös esiin. Isät koettiin rennompina kuin äidit ja isille varhaiskasvatuksen henkilökunta kertoi eri asioita kuin äideille.
Varhaiskasvatuksen henkilökunnalla oli suuri rooli kasvatusyhteistyön ja osallisuuden toteutumisessa. Aloituskeskustelut loivat pohjaa sille, miten perhe koki päivähoidon aloituksen ja miten kasvatusyhteistyö lähti toimimaan.
Tarkoituksena oli selvittää kuvailevan kirjallisuuskatsauksen kautta, miten isien osallisuus ja kasvatusyhteistyö tulee esiin aikaisemmissa tutkimuksissa. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyön tulosten aineisto koostui kolmesta pro gradu -tutkielmasta, jotka sijoittuivat vuosille 2013–2020. Näissä tutkielmissa oli haastateltu sekä isiä, että varhaiskasvatuksen opettajia. Aineiston analyysiin käytettiin sisällön analyysi menetelmää.
Keskeisinä tutkimustuloksina oli, että isät ja varhaiskasvatuksen opettajat kokivat yhteistyön olevan sujuvaa ja isät näkivät voivansa vaikuttaa lastensa asioihin. Luottamusta löytyi molemmin puolin ja avoimella keskusteluyhteydellä oli merkitys osallisuuden ja kasvatusyhteistyön toimivuuteen. Myös työntekijöiden pysyvyydellä nähtiin olevan suuri merkitys, sillä työntekijöiden vaihtuessa täytyi yhteistyötä alkaa luoda uudestaan.
Äitiys ja perheiden roolit nousivat myös esiin. Isät koettiin rennompina kuin äidit ja isille varhaiskasvatuksen henkilökunta kertoi eri asioita kuin äideille.
Varhaiskasvatuksen henkilökunnalla oli suuri rooli kasvatusyhteistyön ja osallisuuden toteutumisessa. Aloituskeskustelut loivat pohjaa sille, miten perhe koki päivähoidon aloituksen ja miten kasvatusyhteistyö lähti toimimaan.