Sairaanhoitajien työuupumuksen ennaltaehkäisy itsehoidon keinoin
Nahkuri, Mirka; Pyykkö, Mira (2021)
Nahkuri, Mirka
Pyykkö, Mira
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104255680
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104255680
Tiivistelmä
Tämän kuvailevana kirjallisuuskatsauksena toteutetun opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tieteelliseen tutkimustietoon perustuen sairaanhoitajien itsehoitokeinoja työuupumuksen ennaltaehkäisemiseksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli ajantasaisen tiedon näkyville saattaminen henkilökohtaisen työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja sen edistämiseksi. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi työn tutkimustuloksien pohjalta laadittiin lehtikirjoitus työelämäyhteistyössä työhyvinvointiin erikoistuneelle Työ Terveys Turvallisuus -lehdelle.
Aineisto haettiin terveys- ja hoitotieteen tietokannoista. Aineistoon valittiin viimeisen viiden vuoden aikana julkaistuja vertaisarvioituja alkuperäistutkimuksia ajan tasaisen ja laadukkaan tutkimustiedon löytämiseksi. Lopullinen aineisto koostui kansainvälisistä tutkimusartikkeleista, joita oli yhteismäärällisesti seitsemän kappaletta. Aineiston analysoinnissa käytettiin teemoittelua ja teemojen kategorisointia.
Keskeisimmiksi tuloksiksi aineistosta osoittautuivat hyvinvointiohjelmat, mielen hyvinvoinnin tukeminen, ihmissuhteiden ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen, henkisten voimavarojen tunnistaminen ja terveyttä lisäävät elintavat. Tulokset osoittivat erityisesti resilienssin merkittävän roolin työuupumuksen ennaltaehkäisyssä ja hyvinvoinnin edistämisessä. Aineistosta nousivat esille useasti tietoisuustaidot, työn ja vapaa-ajan tasapainotus sekä terveellisten elintapojen säännöllisyys. Tulokset osoittivat huomioin arvoisiksi myös positiivisen työilmapiirin ja yhteistyötaidot, hyvät ihmissuhteet sekä tiedon ja ymmärryksen lisäämisen itsehoidosta sekä työuupumuksesta.
Työhyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta aineisto osoitti merkitykselliseksi itsehoidon kokonaisvaltaisuuden. Tuloksista ilmeni myös tiedon lisäämisen merkitys ja sen saavutettavuutta tulisi lisätä. Jatkotutkimusehdotuksena työn aihetta voitaisiin tarkastella Suomessa työskentelevien sairaanhoitajien keskuudessa ajan tasaisen tiedon kartoittamiseksi. Tutkittua tietoa olisi mahdollista hyödyntää osaksi työhyvinvoinnin kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla. This thesis was conducted in the form of a narrative literature review. Based on scientific research data, the thesis explored self-care methods for nurses to prevent burnout. The thesis was carried out in collaboration with a working life partner. The main goal of the thesis was to increase access to information to maintain and promote wellbeing at work. Based on the results of the literature review, the journal article was prepared to publication. The article was produced in association with Work Health Safety – Special Magazine of Work Well-Being.
The data were collected from international databases of health and nursing science. Original scientific research articles were selected for the data analysis. Articles were peer-reviewed and published no more than five years ago. The research data consisted of seven articles. The data analysis was made by using themes and categories.
The main outcomes were participation in well-being programs, positive mental health, spiritual resources, healthy lifestyle, and healthy relationships along with social interaction skills. The factor linking the results was importance of resilience as part of well-being. It was also a major factor in prevention of burnout. The results also suggest the importance of mindfulness, separation of work and home life and regularity of healthy lifestyle. Enjoyable working atmosphere and healthy relationships were also notable.
The holistic self-care was significant in promoting well-being. Awareness of self-care and burnout as well as increased knowledge promoted well-being also. As a further study this topic could be considered among nurses working in Finland. This could be an effective way to collect most recent information. The information could be used to develop well-being at work in nursing.
Aineisto haettiin terveys- ja hoitotieteen tietokannoista. Aineistoon valittiin viimeisen viiden vuoden aikana julkaistuja vertaisarvioituja alkuperäistutkimuksia ajan tasaisen ja laadukkaan tutkimustiedon löytämiseksi. Lopullinen aineisto koostui kansainvälisistä tutkimusartikkeleista, joita oli yhteismäärällisesti seitsemän kappaletta. Aineiston analysoinnissa käytettiin teemoittelua ja teemojen kategorisointia.
Keskeisimmiksi tuloksiksi aineistosta osoittautuivat hyvinvointiohjelmat, mielen hyvinvoinnin tukeminen, ihmissuhteiden ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen, henkisten voimavarojen tunnistaminen ja terveyttä lisäävät elintavat. Tulokset osoittivat erityisesti resilienssin merkittävän roolin työuupumuksen ennaltaehkäisyssä ja hyvinvoinnin edistämisessä. Aineistosta nousivat esille useasti tietoisuustaidot, työn ja vapaa-ajan tasapainotus sekä terveellisten elintapojen säännöllisyys. Tulokset osoittivat huomioin arvoisiksi myös positiivisen työilmapiirin ja yhteistyötaidot, hyvät ihmissuhteet sekä tiedon ja ymmärryksen lisäämisen itsehoidosta sekä työuupumuksesta.
Työhyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta aineisto osoitti merkitykselliseksi itsehoidon kokonaisvaltaisuuden. Tuloksista ilmeni myös tiedon lisäämisen merkitys ja sen saavutettavuutta tulisi lisätä. Jatkotutkimusehdotuksena työn aihetta voitaisiin tarkastella Suomessa työskentelevien sairaanhoitajien keskuudessa ajan tasaisen tiedon kartoittamiseksi. Tutkittua tietoa olisi mahdollista hyödyntää osaksi työhyvinvoinnin kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla.
The data were collected from international databases of health and nursing science. Original scientific research articles were selected for the data analysis. Articles were peer-reviewed and published no more than five years ago. The research data consisted of seven articles. The data analysis was made by using themes and categories.
The main outcomes were participation in well-being programs, positive mental health, spiritual resources, healthy lifestyle, and healthy relationships along with social interaction skills. The factor linking the results was importance of resilience as part of well-being. It was also a major factor in prevention of burnout. The results also suggest the importance of mindfulness, separation of work and home life and regularity of healthy lifestyle. Enjoyable working atmosphere and healthy relationships were also notable.
The holistic self-care was significant in promoting well-being. Awareness of self-care and burnout as well as increased knowledge promoted well-being also. As a further study this topic could be considered among nurses working in Finland. This could be an effective way to collect most recent information. The information could be used to develop well-being at work in nursing.