Venäjänkielisen lapsen vuorovaikutuksen tukeminen varhaiskasvatuksessa
Mäkelä, Sari (2021)
Lataukset:
Mäkelä, Sari
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104255665
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104255665
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aihe on venäjänkielisen lapsen vuorovaikutuksen tukeminen varhaiskasvatuksessa. Opinnäytteen tarkoituksena on selvittää, miten venäjänkielisen lapsen vuorovaikutusta tuetaan varhaiskasvatuksessa päiväkodin arjessa, ja miten vuorovaikutusta voisi kehittää ja tukea.
Opinnäytetyö toteutettiin Imatran kaupungin päiväkotien kahdessa eri varhaiskasvatusryhmässä, joissa molemmissa oli sekä venäjän- että suomenkielisiä lapsia. Tutkimusmenetelmänä käytettiin havainnointia, ja vuorovaikutustilanteita havainnoitiin sekä ohjatuissa että vapaissa tilanteissa. Havainnointi tehtiin muistiinpanoin ja analysoitiin segmentoimalla eri vuorovaikutustilanteita omiin kategorioihinsa johtopäätösten tekemiseksi.
Teoreettinen viitekehys muodostui varhaiskasvatusikäisen lapsen vuorovaikutuksen kuvaamisesta, kasvattajan asiantuntijuuden merkityksen avaamisesta sekä kulttuuristen erityispiirteiden vaikutusten huomioimisesta lapsen vuorovaikutuksen kehityksessä.
Tutkimustulosten perusteella lasten vuorovaikutusta tuettiin arkipäivän tilanteissa. Vieraan kielen, tässä tapauksessa suomen kielen, kehittymisen tarpeita huomioitiin varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksessa annetaan kehittämisehdotuksia venäjänkielisen lapsen vuorovaikutuksen kehittämiseen ja tehokkaampaan tukemiseen. Uuden kielen oppimisessa myös oman äidinkielen hallinta on tärkeässä asemassa. Paikallisen kielen hallinnalla puolestaan on suuri merkitys vuorovaikutukseen ja yhteiskuntaan integroitumiseen.
Tutkimus antaa ehdotuksia vuorovaikutuksen tehostamiseksi ja tukemiseksi varhaiskasvatuksessa venäjänkielisen lapsen ja kasvattajien välillä. Ehdotuksia voi soveltaa myös muunkielisten lasten vuorovaikutuksen tukemiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin Imatran kaupungin päiväkotien kahdessa eri varhaiskasvatusryhmässä, joissa molemmissa oli sekä venäjän- että suomenkielisiä lapsia. Tutkimusmenetelmänä käytettiin havainnointia, ja vuorovaikutustilanteita havainnoitiin sekä ohjatuissa että vapaissa tilanteissa. Havainnointi tehtiin muistiinpanoin ja analysoitiin segmentoimalla eri vuorovaikutustilanteita omiin kategorioihinsa johtopäätösten tekemiseksi.
Teoreettinen viitekehys muodostui varhaiskasvatusikäisen lapsen vuorovaikutuksen kuvaamisesta, kasvattajan asiantuntijuuden merkityksen avaamisesta sekä kulttuuristen erityispiirteiden vaikutusten huomioimisesta lapsen vuorovaikutuksen kehityksessä.
Tutkimustulosten perusteella lasten vuorovaikutusta tuettiin arkipäivän tilanteissa. Vieraan kielen, tässä tapauksessa suomen kielen, kehittymisen tarpeita huomioitiin varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksessa annetaan kehittämisehdotuksia venäjänkielisen lapsen vuorovaikutuksen kehittämiseen ja tehokkaampaan tukemiseen. Uuden kielen oppimisessa myös oman äidinkielen hallinta on tärkeässä asemassa. Paikallisen kielen hallinnalla puolestaan on suuri merkitys vuorovaikutukseen ja yhteiskuntaan integroitumiseen.
Tutkimus antaa ehdotuksia vuorovaikutuksen tehostamiseksi ja tukemiseksi varhaiskasvatuksessa venäjänkielisen lapsen ja kasvattajien välillä. Ehdotuksia voi soveltaa myös muunkielisten lasten vuorovaikutuksen tukemiseen.