Digitaalisuuden hyödyntäminen yleisöpohjan kasvattamisessa taide- ja kulttuurialalla: Suomalaisia ja kansainvälisiä näkökulmia
Suokas, Kaisa (2021)
Suokas, Kaisa
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104205241
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104205241
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee digitaalisuuden hyödyntämistä yleisöpohjan kasvattamisessa taide- ja kulttuurialalla. Työn tilaajana toimi taide- ja kulttuurialan valtakunnallinen edunvalvoja KULTA ry.
Työllä oli kaksi tavoitetta: tavoitteena oli esitellä innovatiivisia käytäntöjä, joissa taide- ja kulttuuritoimijat ovat hyödyntäneet digitaalisuutta yleisöpohjan kasvattamiseksi, ja selvittää kuinka taide- ja kulttuurialalla voitaisiin käyttää digitaalisuutta samaan tarkoitukseen tulevaisuudessa. Työn kehittämistehtävä oli parantaa taide- ja kulttuuritoimijoiden valmiuksia digitaalisuuden hyödyntämiseen omissa organisaatioissaan.
Työn aineistonkeruumenetelminä on käytetty vertaisanalyysia, johon sisältyy dokumenttianalyysi ja käyttäjäkokemuksen havainnointi, sekä asiantuntijahaastatteluja, jotka toteutettiin puolistrukturoituina haastatteluina. Mukana vertaisanalyysissa oli kaksi teatteria, yksi museo ja yksi klassisen musiikin kokoonpano. Havainnointiin valitut sisällöt olivat podcast, striimiesitys, virtuaalisessa ympäristössä tapahtuva teatteriesitys, digitaalisen alustan kautta osallistava musiikkiteos sekä AR-näyttely. Haastateltavina oli kolme kulttuurialan ammattilaista; yleisötyön koordinaattori, museointendentti ja näyttelijä/ohjelmistokehittäjä. Aineistossa oli vertaisanalysoitavia kohteita ja haastateltavia sekä Suomesta että kansainväliseltä taide- ja kulttuurikentältä.
Työn yhteenvetona voi todeta että digitaalisuutta voi tulevaisuudessa hyödyntää taide- ja kulttuurialoilla yleisöjen kasvattamisessa muun muassa kehittämällä uusia digitaalisia tuotteita ja digitalisoimalla perinteisen yleisötyön sisältöjä. Sosiaalisen median painoarvo yleisöjen tavoittamisessa kasvaa entisestään. Myös yleisön rooli muuttuu digitaalisen osallistumisen myötä ja digitaalisissa ympäristöissä toimivien yleisöjen tavoittamiseksi kulttuurialan ammattilaisilta vaaditaan yhä parempaa digitaalista osaamista.Tutkimuksessa ilmeni, että digitaalisuuden hyödyntämisestä löytyy sekä Suomesta että ulkomailta monia innovatiivisia esimerkkejä ja asiantuntijoiden mukaan digitaalisuuteen suhtaudutaan alalla myönteisesti. Tarvitaan kuitenkin lisää resursseja, oikeanlaista asennoitumista ja rohkeita avauksia, jotta tulevaisuudessa digitaalisuuden avulla saadaan tavoitettua yhä laajempia yleisöjä sekä kehitettyä korkealaatuisia ja saavutettavampia sisältöjä.
Työllä oli kaksi tavoitetta: tavoitteena oli esitellä innovatiivisia käytäntöjä, joissa taide- ja kulttuuritoimijat ovat hyödyntäneet digitaalisuutta yleisöpohjan kasvattamiseksi, ja selvittää kuinka taide- ja kulttuurialalla voitaisiin käyttää digitaalisuutta samaan tarkoitukseen tulevaisuudessa. Työn kehittämistehtävä oli parantaa taide- ja kulttuuritoimijoiden valmiuksia digitaalisuuden hyödyntämiseen omissa organisaatioissaan.
Työn aineistonkeruumenetelminä on käytetty vertaisanalyysia, johon sisältyy dokumenttianalyysi ja käyttäjäkokemuksen havainnointi, sekä asiantuntijahaastatteluja, jotka toteutettiin puolistrukturoituina haastatteluina. Mukana vertaisanalyysissa oli kaksi teatteria, yksi museo ja yksi klassisen musiikin kokoonpano. Havainnointiin valitut sisällöt olivat podcast, striimiesitys, virtuaalisessa ympäristössä tapahtuva teatteriesitys, digitaalisen alustan kautta osallistava musiikkiteos sekä AR-näyttely. Haastateltavina oli kolme kulttuurialan ammattilaista; yleisötyön koordinaattori, museointendentti ja näyttelijä/ohjelmistokehittäjä. Aineistossa oli vertaisanalysoitavia kohteita ja haastateltavia sekä Suomesta että kansainväliseltä taide- ja kulttuurikentältä.
Työn yhteenvetona voi todeta että digitaalisuutta voi tulevaisuudessa hyödyntää taide- ja kulttuurialoilla yleisöjen kasvattamisessa muun muassa kehittämällä uusia digitaalisia tuotteita ja digitalisoimalla perinteisen yleisötyön sisältöjä. Sosiaalisen median painoarvo yleisöjen tavoittamisessa kasvaa entisestään. Myös yleisön rooli muuttuu digitaalisen osallistumisen myötä ja digitaalisissa ympäristöissä toimivien yleisöjen tavoittamiseksi kulttuurialan ammattilaisilta vaaditaan yhä parempaa digitaalista osaamista.Tutkimuksessa ilmeni, että digitaalisuuden hyödyntämisestä löytyy sekä Suomesta että ulkomailta monia innovatiivisia esimerkkejä ja asiantuntijoiden mukaan digitaalisuuteen suhtaudutaan alalla myönteisesti. Tarvitaan kuitenkin lisää resursseja, oikeanlaista asennoitumista ja rohkeita avauksia, jotta tulevaisuudessa digitaalisuuden avulla saadaan tavoitettua yhä laajempia yleisöjä sekä kehitettyä korkealaatuisia ja saavutettavampia sisältöjä.