Jäähdytys- ja lämmityspaneeleiden tehonlaskenta ja tehonlaskentamakro
Rytkönen, Oskari (2021)
Rytkönen, Oskari
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104205206
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104205206
Tiivistelmä
Työn tarkoitus oli selvittää, miten lämmitys- ja jäähdytyspaneeleiden teho ja energiankulutus saadaan laskettua. Näiden avulla oli tarkoitus luoda ohjelmamakro, jota voidaan käyttää rakennusautomaatio-ohjelmissa. Työssä käytettiin lämmönsiirron kirjallisuutta selittämään, mitä lämmönsiirtyminen on ja laskukaavojen luomiseen. Laitevalmistajien teknisiä esitteitä käytettiin selittämään paneeleiden teoriaa ja venttiilin virtaaman ratkaisemiseksi säätöprosentin mukaan. Standardeja ja logiikkaohjelmoinnin kirjallisuutta hyödynnettiin kertomaan, mitä logiikkaohjelmointi on.
Työssä kerrottiin lämmönsiirtymistavoista eli johtumisesta, konvektiosta ja säteilystä. Työssä käytiin läpi myös, mitä paneelit ovat, miten ne toimivat ja mihin niitä käytetään. Logiikkaohjelmoinnista kerrottiin sen teoriaa ja avattiin peruskäsitteitä. Seuraavaksi selvitettiin, miten lasketaan venttiilin läpi menevä virtaama säätöprosentin mukaan. Paluuveden lämpötilan ratkaisemiseksi selvisi, että aluksi pitää laskea alkuarvio paluuveden lämpötilasta ja korjauskerroin mitoitusarvojen perusteella. Tämän jälkeen saatiin ratkaistua arvioitu paluuveden lämpötila käyttäen korjauskerrointa, alkuarviota paluuveden lämpötilasta ja virtaamaa. Paluuveden lämpötilan ja virtaaman avulla puolestaan saatiin ratkaistua teho ja energiankulutus. Ohjelmamakrolle toteutettiin ominaisuudet, jotka voivat lukea muualta ohjelmasta laskennan kannalta tarvittavia arvoja. Näiden ja selvitettyjen kaavojen avulla rakennettiin makroon ohjelma, joka laskee paluuveden lämpötilan, paneelin tehon ja energiankulutuksen. Näille rakennettiin käyttöliittymä, jossa voidaan asetella tarvittavia parametreja ja pystyy lukemaan tietoa helposti.
Venttiilin virtaamalle säätöprosentin mukaan selvisi, että luodaan Exceliin laskentakaava, jonka käyrä seuraa mahdollisimman tarkkaan valmistajan antamaa käyrää. Paluuveden lämpötila ratkesi, kun keksittiin käyttää mitoitusarvoja paluuveden laskemiseksi. Paluuveden lämpötilan ratkettua saatiin ratkaistua teho ja energiankulutus. Makro saatiin rakennettua, käyttäen hyödyksi selvitettyjä virtaaman ja paluuveden lämpötilan kaavoja. Näiden laskutulokset syötettiin ohjelmassa tehonlaskentakaavaan ja teho energian kulutuksen kaavaan.
Työssä kerrottiin lämmönsiirtymistavoista eli johtumisesta, konvektiosta ja säteilystä. Työssä käytiin läpi myös, mitä paneelit ovat, miten ne toimivat ja mihin niitä käytetään. Logiikkaohjelmoinnista kerrottiin sen teoriaa ja avattiin peruskäsitteitä. Seuraavaksi selvitettiin, miten lasketaan venttiilin läpi menevä virtaama säätöprosentin mukaan. Paluuveden lämpötilan ratkaisemiseksi selvisi, että aluksi pitää laskea alkuarvio paluuveden lämpötilasta ja korjauskerroin mitoitusarvojen perusteella. Tämän jälkeen saatiin ratkaistua arvioitu paluuveden lämpötila käyttäen korjauskerrointa, alkuarviota paluuveden lämpötilasta ja virtaamaa. Paluuveden lämpötilan ja virtaaman avulla puolestaan saatiin ratkaistua teho ja energiankulutus. Ohjelmamakrolle toteutettiin ominaisuudet, jotka voivat lukea muualta ohjelmasta laskennan kannalta tarvittavia arvoja. Näiden ja selvitettyjen kaavojen avulla rakennettiin makroon ohjelma, joka laskee paluuveden lämpötilan, paneelin tehon ja energiankulutuksen. Näille rakennettiin käyttöliittymä, jossa voidaan asetella tarvittavia parametreja ja pystyy lukemaan tietoa helposti.
Venttiilin virtaamalle säätöprosentin mukaan selvisi, että luodaan Exceliin laskentakaava, jonka käyrä seuraa mahdollisimman tarkkaan valmistajan antamaa käyrää. Paluuveden lämpötila ratkesi, kun keksittiin käyttää mitoitusarvoja paluuveden laskemiseksi. Paluuveden lämpötilan ratkettua saatiin ratkaistua teho ja energiankulutus. Makro saatiin rakennettua, käyttäen hyödyksi selvitettyjä virtaaman ja paluuveden lämpötilan kaavoja. Näiden laskutulokset syötettiin ohjelmassa tehonlaskentakaavaan ja teho energian kulutuksen kaavaan.