Kylvölannoittimen kylvörivivälin vaikutus kasvuun ja satoon syys- ja kevätvehnällä
Kallio, Toni; Salomaa, Riku (2021)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Kallio, Toni
Salomaa, Riku
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104094474
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104094474
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kenttäkokeen avulla, miten kylvörivivälin muutos vaikuttaa kasvuun ja satoon syys- ja kevätvehnällä. Työn toimeksiantajana toimi Junkkari Oy, jonka valmistamilla kylvölannoittimilla kokeet kylvettiin. Kenttäkokeet toteutettiin kasvukausien 2019 ja 2020 aikana Ilmajoen Korven koulutilan peltolohkolla. Syysvehnäkokeen koejäseninä toimivat rivivälit 12,5 cm, 15 cm ja 17,5 cm, joista kaikista kylvimme neljä kerrannetta, koejäseniä yhteensä 12 kappaletta. Kevätvehnän koejärjestelyt sisälsivät samat rivivälit, lisäksi omasta mielenkiinnosta kylvimme myös kaksi kerrannetta riviväliä 25 cm. Kevätvehnän koejäsenten koeruutuja kylvettiin yhteensä 14 kappaletta. Kenttäkokeiden aikana tehtiin havaintoja orastiheydestä, pensomisesta, rikkakasvitiheydestä, kasvukauden säästä sekä sadon määrästä ja laadusta.
Kylvörivivälien vaikutus kasvin kasvuun ja satoon on otettava huomioon kylvölannoittimien suunnittelussa, jotta käytettävissä olevilla tuotantopanoksilla (siemen ja lannoite) saavutettaisiin viljelykasvin kannalta otolliset olosuhteet ja mahdollisuus hyvään ja laadukkaaseen satoon. Suomen olosuhteissa riviväli 12,5 cm on käytetyin. Tästä leveimmillä riviväleillä kylvölannoittimen vannasrakenne on avarampi ja kulutusosia on vähemmän, mikä tuo myös kustannussäästöjä viljelijälle. Tutkimusongelmana on, tuovatko leveämmät kylvörivivälit merkittäviä etuja Suomen kasvuolosuhteissa? Lisäksi käsittelimme opinnäytetyön teoriaosuudessa syys- ja kevätvehnää viljelykasvina sekä viljelytekniikkaa ja sadon käyttömuotoja.
Sääolosuhteet olivat haastavia kasvukausien 2019 ja 2020 aikana. Syysvehnän talvehtiminen näytti leudosta ja sateisesta talvesta johtuen epävarmalta, mutta suurimmilta talvituhoilta säästyttiin. Kasvukausi 2020 oli alkukesästä kuiva ja sadantaa kertyi vähän, mutta lämpösummaa kertyi riittävästi kasvikohteisesti tarkasteltaessa. Tästä huolimatta koejärjestelyt onnistuivat hyvin ja keräsimme monipuolisesti luotettavaa tutkimustietoa eri rivivälien vaikutuksesta. Tulokset osoittivat varsinkin syysvehnällä rivivälin 15 cm pensoneen kevään laskennoissa eniten ja sato oli suurin niin syys- että kevätvehnällä.
Kylvörivivälien vaikutus kasvin kasvuun ja satoon on otettava huomioon kylvölannoittimien suunnittelussa, jotta käytettävissä olevilla tuotantopanoksilla (siemen ja lannoite) saavutettaisiin viljelykasvin kannalta otolliset olosuhteet ja mahdollisuus hyvään ja laadukkaaseen satoon. Suomen olosuhteissa riviväli 12,5 cm on käytetyin. Tästä leveimmillä riviväleillä kylvölannoittimen vannasrakenne on avarampi ja kulutusosia on vähemmän, mikä tuo myös kustannussäästöjä viljelijälle. Tutkimusongelmana on, tuovatko leveämmät kylvörivivälit merkittäviä etuja Suomen kasvuolosuhteissa? Lisäksi käsittelimme opinnäytetyön teoriaosuudessa syys- ja kevätvehnää viljelykasvina sekä viljelytekniikkaa ja sadon käyttömuotoja.
Sääolosuhteet olivat haastavia kasvukausien 2019 ja 2020 aikana. Syysvehnän talvehtiminen näytti leudosta ja sateisesta talvesta johtuen epävarmalta, mutta suurimmilta talvituhoilta säästyttiin. Kasvukausi 2020 oli alkukesästä kuiva ja sadantaa kertyi vähän, mutta lämpösummaa kertyi riittävästi kasvikohteisesti tarkasteltaessa. Tästä huolimatta koejärjestelyt onnistuivat hyvin ja keräsimme monipuolisesti luotettavaa tutkimustietoa eri rivivälien vaikutuksesta. Tulokset osoittivat varsinkin syysvehnällä rivivälin 15 cm pensoneen kevään laskennoissa eniten ja sato oli suurin niin syys- että kevätvehnällä.