Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön vuorovaikutuksellinen tiedonkulku : koulutus ammattihenkilöstölle
Petsalo, Pia (2021)
Petsalo, Pia
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103304032
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103304032
Tiivistelmä
Vuorovaikutus on hyvin laaja-alainen käsite ja se vaikuttaa tiedonkulkuun. Rinnakkaiskäsitteinä käytetään usein viestintää tai dialogisuutta. Tämä toiminnallinen opinnäytetyö on tarvelähtöinen tutkimus vuorovaikutuksen ja tiedonkulun tekijöistä. Opinnäytetyön tuotoksena toteutettiin koulutustapahtuma. Opinnäytetyö vastasi kysymyksiin, mitä on vuorovaikutuksellinen tiedonkulku ja millainen on hyvä koulutus. Työn tavoitteena on vuorovaikutuksen ja tiedonkulun parantaminen ammattihenkilöstön välillä. Tarkoituksena on myös tehostaa vuorovaikutusta ja tiedonkulkua potilasturvallisuuden parantamiseksi. Ammattihenkilöstölle kohdennetulla teemahaastattelulla selvitettiin suuntaviivoja tuotokseen ja luotiin oppimisen tehostamiseksi monitahoinen koulutus kohderyhmän tarpeisiin.
Tiedonkulun ja tiedon siirtymisen onnistumisen edellytys on vastavuoroinen vuorovaikutussuhde, joka on asiakas- ja potilasturvallisuuden perusta. Potilasturvallisuuden vaaratapahtumien raportointimenettely ja tietotekninen työkalu (HaiPro) on löytänyt epäkohtia tiedonkulussa. Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen lautakunnan (ETENE) mukaan ammattilaisten vuorovaikutusosaamiseen kuuluvat muun muassa toinen toisensa tietäminen ja osaamisen arvostaminen, joilla luodaan luottamus ja sitoutuminen toimintaan sekä sovittuihin tavoitteisiin. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan moniammatillisuus on tavoitteellista ja vaikuttavaa asiakastyötä, johon kuuluvat vuorovaikutustaidot, substanssi- ja prosessiosaaminen. Siksi olisi suositeltavaa koulutustapahtuman ulottuvan kaikille organisaation tasoille.
Vuorovaikutus on monenlaisia verbaalisia ja nonverbaalisia ilmaisuja, jotka vaikuttavat tiedon siirtymiseen. Vuorovaikutuksen kehitykseen vaikuttavat muun muassa minätilojen kehittyminen, ympäristö, kokemukset ja fyysiset ominaisuudet sekä opitut asiat. Vuorovaikutustaitojen oppiminen on mahdollista kohdennetulla koulutuksella. Koulutustapahtumassa tulee pyrkiä dialogisuuteen, jolla luodaan perusta oppimiselle. EDIT-tekniikalla on keskeinen osuus aikuisoppimisessa, jossa suositellaan psykodraamaa, ratkaisukeskeisyyden keinoja, reflektiivisyyttä ja debriefingiä. Kehittämisehdotuksena esitetäänkin kohdennetun pitkittäiskoulutuksen vaikuttavuuden tutkimista eri yksiköissä sekä digitalisaation vaikutusta verrattuna kasvokkain tapahtuvaan vuorovaikutukseen.
Tiedonkulun ja tiedon siirtymisen onnistumisen edellytys on vastavuoroinen vuorovaikutussuhde, joka on asiakas- ja potilasturvallisuuden perusta. Potilasturvallisuuden vaaratapahtumien raportointimenettely ja tietotekninen työkalu (HaiPro) on löytänyt epäkohtia tiedonkulussa. Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen lautakunnan (ETENE) mukaan ammattilaisten vuorovaikutusosaamiseen kuuluvat muun muassa toinen toisensa tietäminen ja osaamisen arvostaminen, joilla luodaan luottamus ja sitoutuminen toimintaan sekä sovittuihin tavoitteisiin. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan moniammatillisuus on tavoitteellista ja vaikuttavaa asiakastyötä, johon kuuluvat vuorovaikutustaidot, substanssi- ja prosessiosaaminen. Siksi olisi suositeltavaa koulutustapahtuman ulottuvan kaikille organisaation tasoille.
Vuorovaikutus on monenlaisia verbaalisia ja nonverbaalisia ilmaisuja, jotka vaikuttavat tiedon siirtymiseen. Vuorovaikutuksen kehitykseen vaikuttavat muun muassa minätilojen kehittyminen, ympäristö, kokemukset ja fyysiset ominaisuudet sekä opitut asiat. Vuorovaikutustaitojen oppiminen on mahdollista kohdennetulla koulutuksella. Koulutustapahtumassa tulee pyrkiä dialogisuuteen, jolla luodaan perusta oppimiselle. EDIT-tekniikalla on keskeinen osuus aikuisoppimisessa, jossa suositellaan psykodraamaa, ratkaisukeskeisyyden keinoja, reflektiivisyyttä ja debriefingiä. Kehittämisehdotuksena esitetäänkin kohdennetun pitkittäiskoulutuksen vaikuttavuuden tutkimista eri yksiköissä sekä digitalisaation vaikutusta verrattuna kasvokkain tapahtuvaan vuorovaikutukseen.