Z-sukupolven kiinnostus virtuaalimatkailua kohtaan
Haavikko, Meri (2021)
Haavikko, Meri
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103223675
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103223675
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on Z-sukupolven kiinnostus virtuaalimatkailua kohtaan. Kohderyhmä on suomea puhuvat Z-sukupolven edustajat. Z-sukupolvelliset ovat vuosina 1995–2015 syntyneet, mutta tämä tutkimus rajattiin 1995–2005 vuosina syntyneisiin Z- sukupolven edustajiin. Virtuaalimatkailu on matkailutyyppi, jossa matkakohteeseen matkustetaan/tutustutaan virtuaalitodellisuutta apuna käyttäen.
Tutkimuksen toimeksiantajana toimi Haaga-Helian LAB8, joka on erikoistunut palvelukokemuksiin ja niiden kehittämiseen.
Tietoperustassa käsitellään niin Z-sukupolvea, kuin myös virtuaalimatkailua. Z-sukupolvea käsitellään heidän tyypillisten piirteidensä, arvojensa ja kuluttajakäyttäytymisen kautta. Virtuaalimatkailu pohjustetaan virtuaalitodellisuudella, jonka jälkeen käsitellään virtuaalimatkailutyyppejä, sekä virtuaalimatkailun tulevaisuutta.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä toimi sähköinen kyselylomake, joka jaettiin Haaga-Helian ja Business College Helsingin opiskelijoille, jotka asettuivat haluttuun ikähaarukkaan, sekä opinnäytetyön tekijän henkilökohtaisissa sosiaalisen median kanavissa (Instagram, Facebook). Kyselylomake oli vastattavissa 11 päivää ja vastauksia kertyi 214.
Suurin osa vastanneista Z-sukupolven edustajista oli tuttu virtuaalitodellisuuden käsitteen kanssa, mutta eivät olleet varmoja mitä virtuaalimatkailulla tarkoitetaan. Suurin osa vastanneista ei ollut käyttänyt virtuaalimatkailutuotteita, eikä myöskään ollut kiinnostunut niitä käyttämään. Kuitenkin niistä vastaajista (26 %), jotka olivat käyttäneet virtuaalimatkailutuotteita, 80 % käyttäisi tuotteita uudelleen.
Suurin osa Z-sukupolven edustajista eivät ole kiinnostuneita virtuaalimatkailusta, koska se on heille vielä konseptina tuntematon. Potentiaalia virtuaalimatkailutuotteiden käyttäjinä heistä kuitenkin löytyy. Siksi virtuaalimatkailutuotteita tulisi markkinoida esimerkiksi sellaisissa sosiaalisen median kanavissa, jotka tavoittavat Z-sukupolven päivittäin (TikTok, Instagram). On tärkeää myös painottaa, ettei virtuaalimatkailutuotteiden käyttö sulje pois perinteistä matkailua.
Tutkimuksen toimeksiantajana toimi Haaga-Helian LAB8, joka on erikoistunut palvelukokemuksiin ja niiden kehittämiseen.
Tietoperustassa käsitellään niin Z-sukupolvea, kuin myös virtuaalimatkailua. Z-sukupolvea käsitellään heidän tyypillisten piirteidensä, arvojensa ja kuluttajakäyttäytymisen kautta. Virtuaalimatkailu pohjustetaan virtuaalitodellisuudella, jonka jälkeen käsitellään virtuaalimatkailutyyppejä, sekä virtuaalimatkailun tulevaisuutta.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä toimi sähköinen kyselylomake, joka jaettiin Haaga-Helian ja Business College Helsingin opiskelijoille, jotka asettuivat haluttuun ikähaarukkaan, sekä opinnäytetyön tekijän henkilökohtaisissa sosiaalisen median kanavissa (Instagram, Facebook). Kyselylomake oli vastattavissa 11 päivää ja vastauksia kertyi 214.
Suurin osa vastanneista Z-sukupolven edustajista oli tuttu virtuaalitodellisuuden käsitteen kanssa, mutta eivät olleet varmoja mitä virtuaalimatkailulla tarkoitetaan. Suurin osa vastanneista ei ollut käyttänyt virtuaalimatkailutuotteita, eikä myöskään ollut kiinnostunut niitä käyttämään. Kuitenkin niistä vastaajista (26 %), jotka olivat käyttäneet virtuaalimatkailutuotteita, 80 % käyttäisi tuotteita uudelleen.
Suurin osa Z-sukupolven edustajista eivät ole kiinnostuneita virtuaalimatkailusta, koska se on heille vielä konseptina tuntematon. Potentiaalia virtuaalimatkailutuotteiden käyttäjinä heistä kuitenkin löytyy. Siksi virtuaalimatkailutuotteita tulisi markkinoida esimerkiksi sellaisissa sosiaalisen median kanavissa, jotka tavoittavat Z-sukupolven päivittäin (TikTok, Instagram). On tärkeää myös painottaa, ettei virtuaalimatkailutuotteiden käyttö sulje pois perinteistä matkailua.