PURO-hyvinvointivalmennus Kasvunpolku Oy Kasvunrannassa
Laitinen, Satu (2021)
Laitinen, Satu
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103203624
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103203624
Tiivistelmä
Opinnäytetyössäni pilotoin tietokirjailija ja terveystiedon opettaja Mari Lankisen kehittämää PURO-hyvinvointivalmennusta Kasvunpolku Oy Kasvunrannan lastensuojeluyksikössä. Valmennus on oppilaitoksissa toteutettavaksi tarkoitettu positiivisen pedagogiikan hyvinvointivalmennus ja tavoitteenani oli selvittää, kuinka valmennusta voisi käyttää lastensuojeluyksikön toiminnassa.
Kehittämistyön pohjana hyödynsin toimintatutkimuksen periaatteita. Valmennuksen pilotoinnin lisäksi käytin haastattelua ja havainnointia aineistonkeruun välineinä. Teoriapohjan rakensin lastensuojelun, positiivisen psykologian ja positiivisen pedagogiikan viitekehysten sisälle. Tarpeena opinnäytetyölle oli tuoda lastensuojelualalle sille entuudestaan tuntematonta menetelmää tutuksi ja lähteä rohkeasti soveltamaan sitä erilaiseen toimintaympäristöön.
Valmennuksen pilotointi rakentui käytännössä neljästä alkuperäisen valmennuksen harjoitteesta, joita toteutettiin kahdeksan eri työntekijän kanssa. Tämän toiminnallisen osuuden pohjalta tehdyistä haastatteluista ja niiden tuloksista selvisi, että valmennuksella on lastensuojelulle paljonkin annettavaa. Työntekijälle se tarjoaa uuden menetelmän, jolla tukea nuorten yksilöllistä kehitystä ja nuorelle mahdollisuuden opetella ratkaisukeskeisyyttä ja vahvuuksien hyödyntämistä omassa elämässään. Valmennuksen käyttö lastensuojeluyksikössä vaatii kuitenkin valmennuksen hiomista ja soveltamista asiaskaslähtöisesti sekä etenkin kohderyhmän yksilöllisten piirteiden ja tilanteiden huomioimista.
Kehittämistyön pohjana hyödynsin toimintatutkimuksen periaatteita. Valmennuksen pilotoinnin lisäksi käytin haastattelua ja havainnointia aineistonkeruun välineinä. Teoriapohjan rakensin lastensuojelun, positiivisen psykologian ja positiivisen pedagogiikan viitekehysten sisälle. Tarpeena opinnäytetyölle oli tuoda lastensuojelualalle sille entuudestaan tuntematonta menetelmää tutuksi ja lähteä rohkeasti soveltamaan sitä erilaiseen toimintaympäristöön.
Valmennuksen pilotointi rakentui käytännössä neljästä alkuperäisen valmennuksen harjoitteesta, joita toteutettiin kahdeksan eri työntekijän kanssa. Tämän toiminnallisen osuuden pohjalta tehdyistä haastatteluista ja niiden tuloksista selvisi, että valmennuksella on lastensuojelulle paljonkin annettavaa. Työntekijälle se tarjoaa uuden menetelmän, jolla tukea nuorten yksilöllistä kehitystä ja nuorelle mahdollisuuden opetella ratkaisukeskeisyyttä ja vahvuuksien hyödyntämistä omassa elämässään. Valmennuksen käyttö lastensuojeluyksikössä vaatii kuitenkin valmennuksen hiomista ja soveltamista asiaskaslähtöisesti sekä etenkin kohderyhmän yksilöllisten piirteiden ja tilanteiden huomioimista.