Työhyvinvointisuunnitelman kehittäminen ensihoito-organisaatioon
Lehto, Mervi (2021)
Lehto, Mervi
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103183547
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103183547
Tiivistelmä
Työhyvinvointiin panostaminen tulee olla osa organisaation strategiaa. Työelämän jatkuvissa muutostilanteissa työhyvinvoinnin kehittämiseen tulee kiinnittää erityistä huomioita. Työhyvinvointi organisaatiossa ei tule automaattisesti, vaan se vaatii systemaattista suunnittelua, voimaannuttavia toimenpiteitä ja jatkuvaa arviointia. Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kuvata esimiehen roolia työhyvinvoinnin kehittämisessä sekä kerätä tietoa työhyvinvoinnin kehittämiseksi yhteistyössä kohdeorganisaation työyhteisön kanssa. Kehittämistehtävänä oli tuottaa työhyvinvointisuunnitelma. Tavoitteena on työhyvinvointisuunnitelman hyödyntäminen kohdeorganisaation työhyvinvoinnin edistämiseksi.
Tämän opinnäytetyön lähestymistapana käytettiin konstruktiivista tutkimusta, jossa kehittämisprosessi tapahtui eri vaiheiden kautta. Kirjallisuuskatsauksen avulla kartoitettiin jo olemassa olevaa tutkittua tietoa esimiehen roolista työhyvinvoinnin kehittämisessä. Kehittämisprosessissa tietoa tuotettiin lisäksi riskiarviokyselyn, haastattelun ja työpajan avulla. Konstruktiona syntyi työhyvinvointisuunnitelma.
Kirjallisuuskatsaukseen perustuvan aineiston mukaan esimiehen johtamistyyli, vuorovaikutustaidot sekä arvostus alaisia kohtaan vaikuttivat merkitsevästi työhyvinvointiin. Riskiarviokyselyn perusteella keskeisimmät kuormitustekijät olivat lisääntynyt väkivallan uhka, epäasiallinen käyttäytyminen ensihoitajia kohtaan ja ergonomiahaasteet. Haastattelun tuloksista kävi ilmi, että kohdeorganisaatiossa nähtiin riski- ja kuormitustekijöiden lisäksi myös paljon voimavaratekijöitä. Tärkeimpänä voimavaratekijänä tuotiin esille työyhteisö ja siellä vallitseva hyvä ilmapiiri. Työpajassa nostettiin esiin konkreettisia kehittämisehdotuksia, joista kehittämiskohteiksi valikoitui tiedonkulku ja viestintä, vastuunotto sekä perehtyminen kalustoon ja laitteisiin.
Työhyvinvointisuunnitelmassa on huomioitu työturvallisuuteen ja -terveyteen liittyvät lakisääteiset velvoitteet, kehittämisprosessin aikana työyhteisön esiin nostamat voimavara- ja kuormitustekijät sekä tärkeimmät kehittämiskohteet. Työhyvinvointisuunnitelma implementoidaan pikkuhiljaa osaksi koko työyhteisön päivittäistä toimintaa. Kehittämisprosessin aikana saaduilla tuloksilla on merkittävä hyöty kohdeorganisaation työhyvinvoinnin edistämisessä. Kehittämistyön tuloksena syntynyttä työhyvinvointisuunnitelmaa voidaan hyödyntää tietyiltä osin myös muissa vastaavissa ensihoito-organisaatioissa.
Tämän opinnäytetyön lähestymistapana käytettiin konstruktiivista tutkimusta, jossa kehittämisprosessi tapahtui eri vaiheiden kautta. Kirjallisuuskatsauksen avulla kartoitettiin jo olemassa olevaa tutkittua tietoa esimiehen roolista työhyvinvoinnin kehittämisessä. Kehittämisprosessissa tietoa tuotettiin lisäksi riskiarviokyselyn, haastattelun ja työpajan avulla. Konstruktiona syntyi työhyvinvointisuunnitelma.
Kirjallisuuskatsaukseen perustuvan aineiston mukaan esimiehen johtamistyyli, vuorovaikutustaidot sekä arvostus alaisia kohtaan vaikuttivat merkitsevästi työhyvinvointiin. Riskiarviokyselyn perusteella keskeisimmät kuormitustekijät olivat lisääntynyt väkivallan uhka, epäasiallinen käyttäytyminen ensihoitajia kohtaan ja ergonomiahaasteet. Haastattelun tuloksista kävi ilmi, että kohdeorganisaatiossa nähtiin riski- ja kuormitustekijöiden lisäksi myös paljon voimavaratekijöitä. Tärkeimpänä voimavaratekijänä tuotiin esille työyhteisö ja siellä vallitseva hyvä ilmapiiri. Työpajassa nostettiin esiin konkreettisia kehittämisehdotuksia, joista kehittämiskohteiksi valikoitui tiedonkulku ja viestintä, vastuunotto sekä perehtyminen kalustoon ja laitteisiin.
Työhyvinvointisuunnitelmassa on huomioitu työturvallisuuteen ja -terveyteen liittyvät lakisääteiset velvoitteet, kehittämisprosessin aikana työyhteisön esiin nostamat voimavara- ja kuormitustekijät sekä tärkeimmät kehittämiskohteet. Työhyvinvointisuunnitelma implementoidaan pikkuhiljaa osaksi koko työyhteisön päivittäistä toimintaa. Kehittämisprosessin aikana saaduilla tuloksilla on merkittävä hyöty kohdeorganisaation työhyvinvoinnin edistämisessä. Kehittämistyön tuloksena syntynyttä työhyvinvointisuunnitelmaa voidaan hyödyntää tietyiltä osin myös muissa vastaavissa ensihoito-organisaatioissa.