Tyypin 1 diabeetikon veren glukoosipitoisuus liikuntasuorituksissa
Ruponen, Samu; Tyyskä, Aaro (2021)
Lataukset:
Ruponen, Samu
Tyyskä, Aaro
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103183533
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103183533
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten tyypin 1 diabeetikoiden veren glukoosipitoisuus vaihtelee erilaisten liikuntasuoritusten aikana ja niiden jälkeen. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, miten kolmen viikon interventiojakso vaikuttaa koehenkilöiden pitkäaikaiseen veren glukoosipitoisuuteen. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) sisätautien ja endokrinologian erikoislääkärin kanssa.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin mittaamalla eri liikuntasuorituksissa veren glukoosipitoisuuksia kolmen viikon interventiojakson aikana. Tämän lisäksi pitkäaikainen veren glukoosipitoisuus mitattiin kerran ennen interventiojakson alkua ja kerran interventiojakson päätyttyä. Interventiot koostuivat kolmesta erilaisesta liikuntasuorituksesta, joista jokainen suoritettiin kaksi kertaa. Liikuntasuoritukset olivat 60 minuutin kävely, 45 minuutin hölkkä ja 25 minuutin HIIT (eng. High intensity interval training). Interventioihin osallistui kaksi koehenkilöä.
Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi, että näistä kolmesta liikuntamuodosta HIIT-liikuntamuoto olisi paras vaihtoehto tyypin 1 diabeetikolle, kun tavoitteena on kontrolloida veren glukoosipitoisuuden muutoksia. Tulosten perusteella harjoitusten aikana ja jälkeen veren glukoosipitoisuudet olivat parhaiten hallinnassa HIIT-harjoituksissa. Kävelyssä ja hölkässä tapahtui suurempia ja jyrkempiä muutoksia veren glukoosipitoisuudessa, kuin HIIT-harjoituksissa. Tutkimuksen tuloksiin vaikutti suoritusten aikana nautitut hiilihydraatit. Tuloksia tarkastellessa voidaan todeta, että kolmen viikon interventiojakso ei riitä vaikuttamaan koehenkilöiden pitkäaikaiseen veren glukoosipitoisuuteen merkittävästi. Opinnäytetyön tulokset eivät ole yleistettävissä, koska tutkimus oli case-tutkimus. Opinnäytetyöraportti toimii tietolähteenä kaikille asiasta kiinnostuneille. Opinnäytetyöraportti on hyödynnettävissä diabeteksen poliklinikkakäyntien yhteydessä lääkärien toimesta.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin mittaamalla eri liikuntasuorituksissa veren glukoosipitoisuuksia kolmen viikon interventiojakson aikana. Tämän lisäksi pitkäaikainen veren glukoosipitoisuus mitattiin kerran ennen interventiojakson alkua ja kerran interventiojakson päätyttyä. Interventiot koostuivat kolmesta erilaisesta liikuntasuorituksesta, joista jokainen suoritettiin kaksi kertaa. Liikuntasuoritukset olivat 60 minuutin kävely, 45 minuutin hölkkä ja 25 minuutin HIIT (eng. High intensity interval training). Interventioihin osallistui kaksi koehenkilöä.
Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi, että näistä kolmesta liikuntamuodosta HIIT-liikuntamuoto olisi paras vaihtoehto tyypin 1 diabeetikolle, kun tavoitteena on kontrolloida veren glukoosipitoisuuden muutoksia. Tulosten perusteella harjoitusten aikana ja jälkeen veren glukoosipitoisuudet olivat parhaiten hallinnassa HIIT-harjoituksissa. Kävelyssä ja hölkässä tapahtui suurempia ja jyrkempiä muutoksia veren glukoosipitoisuudessa, kuin HIIT-harjoituksissa. Tutkimuksen tuloksiin vaikutti suoritusten aikana nautitut hiilihydraatit. Tuloksia tarkastellessa voidaan todeta, että kolmen viikon interventiojakso ei riitä vaikuttamaan koehenkilöiden pitkäaikaiseen veren glukoosipitoisuuteen merkittävästi. Opinnäytetyön tulokset eivät ole yleistettävissä, koska tutkimus oli case-tutkimus. Opinnäytetyöraportti toimii tietolähteenä kaikille asiasta kiinnostuneille. Opinnäytetyöraportti on hyödynnettävissä diabeteksen poliklinikkakäyntien yhteydessä lääkärien toimesta.