Henkirikokset ja niiden yritykset esitutkinnassa COVID-19-pandemian aikana vuonna 2020 Helsingissä
Huttunen, Jenna (2021)
Huttunen, Jenna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103093084
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103093084
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten henkirikokset ja niiden yritykset jakaantuvat eri konfliktityyppeihin sekä millainen on tyypillinen epäilty tekijä, uhri ja teko koronaviruspandemian aikana vuonna 2020 Helsingissä. Tutkielman tavoitteena on antaa tietoa Helsingin väkivaltarikosyksikön tietojohtoisen poliisitoiminnan tueksi. Toistaiseksi tutkimustietoa koronaviruspandemian aikana tapahtuneista väkivaltarikoksista on todella vähän.
Tutkielma on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus ja aineisto analysoidaan sisällönanalyysillä. Tutkielman aineistona käytetään 1.1.–20.10.2020 Helsingissä tapahtuneiden epäiltyjen henkirikosten ja niiden yritysten rikosilmoitusselosteita sekä esitutkintapöytäkirjoja. Tutkittavan aineiston kokonaismäärä on 40 tapausta, joista kolmessa saman tapauksen sisällä on kaksi tekoa ja yhdessä samalla teolla on kolme uhria. Tutkimusaineiston 43 tekoa jakaantuvat rikosnimikkeittäin seuraavasti: yksi murha, kaksi murhan yritystä, kaksi tappoa ja 38 tapon yritystä.
Tutkielman aineiston demografisten tekijöiden keskiarvoista muodostuu kuvaus tyypillisestä epäillystä tekijästä, uhrista ja teosta. Koronaviruspandemian aikana vuonna 2020 tyypillinen henkirikoksen tai henkirikoksen yrityksen epäilty tekijä Helsingissä on 18–24-vuotias kantasuomalainen päihtynyt mies, jolla on rikos- ja huumausainetausta, ja joka on ilmoittanut sosioekonomiseksi asemakseen työntekijän (tosiasiallisesti voi olla työtön tai syrjäytynyt). Tyypillinen uhri on huumausainetaustaa lukuun ottamatta identtinen epäillyn kanssa, uhreilla tiedossa olevaa huumausainetaustaa ei ole. Tyypillisimmin henkirikos tai henkirikoksen yritys tapahtuu viikonloppuiltana yleisellä paikalla ja sen tekee teräaseella uhrille entuudestaan tuntematon tekijä.
Tässä tutkielmassa korostui kolme pääkonfliktiluokkaa: parisuhteeseen liittyvät konfliktit, väkivalta ratkaisuna ongelmaan ja mielenterveyshäiriöt. Uutena luokkana muodostui kunniakulttuurikonfliktiluokka.
Tutkielma on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus ja aineisto analysoidaan sisällönanalyysillä. Tutkielman aineistona käytetään 1.1.–20.10.2020 Helsingissä tapahtuneiden epäiltyjen henkirikosten ja niiden yritysten rikosilmoitusselosteita sekä esitutkintapöytäkirjoja. Tutkittavan aineiston kokonaismäärä on 40 tapausta, joista kolmessa saman tapauksen sisällä on kaksi tekoa ja yhdessä samalla teolla on kolme uhria. Tutkimusaineiston 43 tekoa jakaantuvat rikosnimikkeittäin seuraavasti: yksi murha, kaksi murhan yritystä, kaksi tappoa ja 38 tapon yritystä.
Tutkielman aineiston demografisten tekijöiden keskiarvoista muodostuu kuvaus tyypillisestä epäillystä tekijästä, uhrista ja teosta. Koronaviruspandemian aikana vuonna 2020 tyypillinen henkirikoksen tai henkirikoksen yrityksen epäilty tekijä Helsingissä on 18–24-vuotias kantasuomalainen päihtynyt mies, jolla on rikos- ja huumausainetausta, ja joka on ilmoittanut sosioekonomiseksi asemakseen työntekijän (tosiasiallisesti voi olla työtön tai syrjäytynyt). Tyypillinen uhri on huumausainetaustaa lukuun ottamatta identtinen epäillyn kanssa, uhreilla tiedossa olevaa huumausainetaustaa ei ole. Tyypillisimmin henkirikos tai henkirikoksen yritys tapahtuu viikonloppuiltana yleisellä paikalla ja sen tekee teräaseella uhrille entuudestaan tuntematon tekijä.
Tässä tutkielmassa korostui kolme pääkonfliktiluokkaa: parisuhteeseen liittyvät konfliktit, väkivalta ratkaisuna ongelmaan ja mielenterveyshäiriöt. Uutena luokkana muodostui kunniakulttuurikonfliktiluokka.