Konsultatiivisuuden merkitys opintojen ohjauksen kehittämisessä
Kopakka, Maarit; Laajala, Tiina; Lehtelä, Pirjo-Liisa (2021)
Kopakka, Maarit
Laajala, Tiina
Lehtelä, Pirjo-Liisa
Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103022815
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103022815
Tiivistelmä
Artikkelissa tarkastellaan konsultatiivisuutta opintojen ohjauksen kehittämistyössä Oulun seudun ammattiopiston (OSAO) SOPU-hankkeen esimerkin avulla. Opettajalta edellytetään nykyisin ohjausosaamista, minkä kehittämisessä työyhteisön tuki on tärkeä tekijä. Konsultatiivisuus nähdään kollegiaalisen tuen tarjoamisena yhteistoiminnallisen oppimisen prosessissa, jossa hyödynnetään työyhteisöön sisältyvää asiantuntijuutta. Opinto-ohjaajan keskeinen konsultatiivinen tehtävä on toimia työympäristössään ohjauksen asiantuntijana, joka osallistuu ohjauksen kehittämiseen ja kollegoidensa tukemiseen ohjauksen kysymyksissä.
Sujuvat omat polut (SOPU) -verkostohankkeessa kehitettiin ammatillisen koulutuksen ohjauksen prosesseja ja tuotettiin valtakunnallisia malleja opiskelijan urasuunnittelutaitojen kehittämiseksi. Hankkeessa tuotettiin opiskelijoille, ohjaushenkilöstölle ja huoltajille suunnattuja muistilistoja HOKS-prosessin tueksi hyödyntäen monitasoisesti konsultatiivisuutta ja yhteisöllistä työtapaa. Kehittämistyössä haluttiin erityisesti kiinnittää huomioita opiskelijoiden kokemuksiin.
Yhteisöllisen työskentelytavan onnistuminen on kiinni arvostavasta kohtaamisesta, toisten osaamisen ja toisten työn haasteiden ymmärtämisestä. Yhteisöllinen työskentelytapa edellyttää innostusta kuunnella toista työntekijää ja aitoa kiinnostusta jakaa omaa osaamista. Kysymys on tiedostetusta ajattelutavasta, ilman sitä toisen osaamisen huomioonottaminen ei tapahdu suunnitellusti ja tarkoituksenmukaisesti.
Sujuvat omat polut (SOPU) -verkostohankkeessa kehitettiin ammatillisen koulutuksen ohjauksen prosesseja ja tuotettiin valtakunnallisia malleja opiskelijan urasuunnittelutaitojen kehittämiseksi. Hankkeessa tuotettiin opiskelijoille, ohjaushenkilöstölle ja huoltajille suunnattuja muistilistoja HOKS-prosessin tueksi hyödyntäen monitasoisesti konsultatiivisuutta ja yhteisöllistä työtapaa. Kehittämistyössä haluttiin erityisesti kiinnittää huomioita opiskelijoiden kokemuksiin.
Yhteisöllisen työskentelytavan onnistuminen on kiinni arvostavasta kohtaamisesta, toisten osaamisen ja toisten työn haasteiden ymmärtämisestä. Yhteisöllinen työskentelytapa edellyttää innostusta kuunnella toista työntekijää ja aitoa kiinnostusta jakaa omaa osaamista. Kysymys on tiedostetusta ajattelutavasta, ilman sitä toisen osaamisen huomioonottaminen ei tapahdu suunnitellusti ja tarkoituksenmukaisesti.