Tulevaisuuden viljelytavat ja menetelmät turvemaiden viljelyssä
Renko, Jaakko (2021)
Renko, Jaakko
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102262717
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102262717
Tiivistelmä
Suomen maatalouden suurin päästövähennyspotentiaali löytyy turvepelloista. Pelkästään uusien turvepeltojen raivaamisen kieltämisellä olisi suuri merkitys päästöjen vähennyksiin. Kun turvepeltoa viljellään, suurin kasvihuonepäästö syntyy turpeen hajoamisesta. Turvepeltojen ilmastovaikutuksiin pystyttäisiin vaikuttamaan monella tavalla. Uudelleen metsittäminen tai ennallistaminen suoksi olisivat tehokkaimmat tavat vähentää päästöjä pitkällä aikajaksolla. Viljelyn kannalta paras vaihtoehto on viljellä turvepeltoja ilmastokestävillä viljelymenetelmillä. Näitä keinoja olisivat esimerkiksi muokkausten vähentäminen ja pakollisten muokkauksin tekeminen kevyesti.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Atria Oyj:n tuottajien turvepeltojen käyttötarkoitus, sekä erimerkiksi mitä eri muokkaus, kylvö ja viljelytekniikoita turvepelloilla toteutettiin sekä mitä kasveja turvepelloilla viljeltiin. Tuottajille lähetettiin Lyyti-kysely kesäkuun alussa ja vastausaika päättyi heinäkuussa.
Turvepeltojen viljelystä syntyy 14 % Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä Suomessa turvepeltojen osuus viljelyspinta-alasta on kymmenen prosenttia ja niitä on eniten viljelyksessä Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan maakunnissa. Turvepeltojen taloudellista merkitystä ei silti tule unohtaa. Suomessa on olemassa alueita, joissa turvepeltojen osuus kokonaispinta-alasta on suuri. Turvepellot ovat myös usein hyviä ja viljelyvarmoja viljelysmaita. Oikeaoppisilla viljelytavoilla turvepelloilla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Atria Oyj:n tuottajien turvepeltojen käyttötarkoitus, sekä erimerkiksi mitä eri muokkaus, kylvö ja viljelytekniikoita turvepelloilla toteutettiin sekä mitä kasveja turvepelloilla viljeltiin. Tuottajille lähetettiin Lyyti-kysely kesäkuun alussa ja vastausaika päättyi heinäkuussa.
Turvepeltojen viljelystä syntyy 14 % Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä Suomessa turvepeltojen osuus viljelyspinta-alasta on kymmenen prosenttia ja niitä on eniten viljelyksessä Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan maakunnissa. Turvepeltojen taloudellista merkitystä ei silti tule unohtaa. Suomessa on olemassa alueita, joissa turvepeltojen osuus kokonaispinta-alasta on suuri. Turvepellot ovat myös usein hyviä ja viljelyvarmoja viljelysmaita. Oikeaoppisilla viljelytavoilla turvepelloilla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.