Vantaan ympäristöterveydenhuollon toimintaohjeet säteilyvaaratilanteessa ja toimintaohjeiden arviointi ja kehittäminen
Nirvinen, Tarja (2021)
Nirvinen, Tarja
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102212522
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102212522
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on laatia Vantaan ympäristöterveydenhuollolle toimintakortit ja ohjeet säteilyvaaratilanteen hallintaan talousveden, alkutuotannon ja elintarvikkeiden osalta sekä selvittää Vantaan vesilaitosten, alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden varautumista säteilyvaaratilanteeseen ja näiden instanssien näkökulmia asiasta.
Ympäristöterveydenhuollon henkilökunnan osaamisen vahvistamiseksi laadittiin perehdytysmateriaali säteilytilanteeseen varautumisesta sekä henkilökunnalle järjestettiin perehdytystilaisuus ja harjoitus säteilyvaaratilanteesta. Tavoitteena oli lisäksi arvioida varautumisen tasoa, henkilökunnan näkemyksiä ja asenteita asiasta sekä pohtia kehittämiskohteita säteilyvaaratilanteeseen varautumisessa.
Tutkimusaineistoa kerätiin kahdella kyselytutkimuksella. Ympäristöterveydenhuollon henkilökunnalle suunnattuun kyselyyn vastasivat kaikki 20 henkilöä, jotka olivat osallistuneet perehdytystilaisuuteen sekä säteilyharjoitukseen. Toimijoille kohdistettu kysely lähetettiin 65 toimijalle. Toimijoista 20 (31 %) vastasi kyselyyn. Kyselytutkimuksista ja säteilyharjoituksesta saatua tutkimusaineistoa täydennettiin kolmella asiantuntijahaastattelulla.
Tulosten mukaan ympäristöterveydenhuollon henkilökunnalla on positiivinen asenne varautumiseen, hyvä tilannekuvan hallinta sekä viestinnän osaaminen. Henkilökunta on myös yhteistyöhaluinen muiden kuntien ympäristöterveydenhuollon kanssa. Henkilökunnan mielestä ympäristöterveydenhuollon rooli säteilyvaaratilanteessa on selkeä, mutta työntekijän oma rooli ja työtehtävät mahdollisessa säteilyvaaratilanteessa olivat epäselviä. Toimijat kokivat selvästi, että säteilyvaaratilanteessa viestintä on hallinnassa ja sitä yrityksissä on suunniteltu ja kehitetty eri häiriötilanteiden osalta. Tilannekuvan hallinnassa tuli esille, että toimijat tarvitsevat lisätietoa säteilyvaaratilanteen varhaisvaiheen suojautumistoimista sekä jälkivaiheen puhdistustoimenpiteistä sekä mittaus- ja näytteenotto-ohjeista.
Ympäristöterveydenhuollon varautumisessa säteilyvaaratilanteeseen tulee jatkossa huomioida säännöllisten, esimerkiksi kolmen vuoden välein pidettävien harjoitusten lisäksi yksittäisen työntekijän roolitus ja sen tukeminen ja vahvistaminen sekä työskentely säteilyvaara-avustajana. Toimijoita tulee tukea faktatiedolla säteilyvaaratilanteen suojaus-, puhdistus-, mittaus- ja näytteenottotoimenpiteistä. Viranomaisten ja toimijoiden varautumisen kehittämisessä tulee hyödyntää erilaisia mahdollisuuksia, esimerkiksi säteilyvaaratilanteen interkalibrointiharjoitusta eri yhteistyötahojen kanssa.
Ympäristöterveydenhuollon henkilökunnan osaamisen vahvistamiseksi laadittiin perehdytysmateriaali säteilytilanteeseen varautumisesta sekä henkilökunnalle järjestettiin perehdytystilaisuus ja harjoitus säteilyvaaratilanteesta. Tavoitteena oli lisäksi arvioida varautumisen tasoa, henkilökunnan näkemyksiä ja asenteita asiasta sekä pohtia kehittämiskohteita säteilyvaaratilanteeseen varautumisessa.
Tutkimusaineistoa kerätiin kahdella kyselytutkimuksella. Ympäristöterveydenhuollon henkilökunnalle suunnattuun kyselyyn vastasivat kaikki 20 henkilöä, jotka olivat osallistuneet perehdytystilaisuuteen sekä säteilyharjoitukseen. Toimijoille kohdistettu kysely lähetettiin 65 toimijalle. Toimijoista 20 (31 %) vastasi kyselyyn. Kyselytutkimuksista ja säteilyharjoituksesta saatua tutkimusaineistoa täydennettiin kolmella asiantuntijahaastattelulla.
Tulosten mukaan ympäristöterveydenhuollon henkilökunnalla on positiivinen asenne varautumiseen, hyvä tilannekuvan hallinta sekä viestinnän osaaminen. Henkilökunta on myös yhteistyöhaluinen muiden kuntien ympäristöterveydenhuollon kanssa. Henkilökunnan mielestä ympäristöterveydenhuollon rooli säteilyvaaratilanteessa on selkeä, mutta työntekijän oma rooli ja työtehtävät mahdollisessa säteilyvaaratilanteessa olivat epäselviä. Toimijat kokivat selvästi, että säteilyvaaratilanteessa viestintä on hallinnassa ja sitä yrityksissä on suunniteltu ja kehitetty eri häiriötilanteiden osalta. Tilannekuvan hallinnassa tuli esille, että toimijat tarvitsevat lisätietoa säteilyvaaratilanteen varhaisvaiheen suojautumistoimista sekä jälkivaiheen puhdistustoimenpiteistä sekä mittaus- ja näytteenotto-ohjeista.
Ympäristöterveydenhuollon varautumisessa säteilyvaaratilanteeseen tulee jatkossa huomioida säännöllisten, esimerkiksi kolmen vuoden välein pidettävien harjoitusten lisäksi yksittäisen työntekijän roolitus ja sen tukeminen ja vahvistaminen sekä työskentely säteilyvaara-avustajana. Toimijoita tulee tukea faktatiedolla säteilyvaaratilanteen suojaus-, puhdistus-, mittaus- ja näytteenottotoimenpiteistä. Viranomaisten ja toimijoiden varautumisen kehittämisessä tulee hyödyntää erilaisia mahdollisuuksia, esimerkiksi säteilyvaaratilanteen interkalibrointiharjoitusta eri yhteistyötahojen kanssa.