Osallisuus MLL:n monikulttuurisessa ystävä- ja perhetyössä: Maahanmuuttaja- ja vapaaehtoistyöntekijä näkökulma
Gröhn, Katja (2021)
Gröhn, Katja
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102192498
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102192498
Tiivistelmä
Opinnäytetyössäni halusin kartoittaa maahanmuuttajanaisten osallisuuden ja esteettömyyden kokemuksia työni tilaajan Mannerheimin lastensuojeluliiton Tampereen osaston monikulttuurisen ystävä- ja perhetyön toiminnassa. Myös toiminnan kautta saatujen osallisuuden kokemusten merkitystä naisten omassa elämässä, elinympäristössä ja ympäröivässä yhteiskunnassa.
Työni tarkoituksena on paitsi tuoda naisten ääni kuuluviin myös tuottaa tietoa, sekä hankkeelle, että yleisesti maahanmuuttajanaisten kanssa työskenteleville tahoille. Kiinnostuin aiheesta, koska edelleen kaikista kehittämistoimista huolimatta maahanmuuttajanaisten, varsinkin perheellisten naisten, osallisuuden aste yhteiskunnassamme jää huomattavasti kantasuomalaisia vähäisemmäksi. Äitien osattomuus johtaa helposti osattomuuden periytymiseen, jolla taas on kauaskantoiset vaikutukset myös yhteiskunnallisesti ajateltuna.
Tutkimukseni oli empiirinen, kvalitatiivinen tutkimus, jossa haastattelin toimintaan osallistuvia maahanmuuttajanaisia ja vapaaehtoistyöntekijöitä. Tutkimusaineisto muodostui avoimista yksilö- ja parihaastatteluista, joiden ajankohta sijoittui elo - syyskuulle 2020. Analyysimenetelmänä työssäni toimi aineistolähtöinen sisällönanalyysi.
Haastattelujen tuloksissa korostui maahanmuuttajien ja vapaaehtoisten välisen ystävyyden merkitys kaikilla osallisuuden osa-alueilla. Vastaavasti taas toimintaan sisältyvien muiden toimintojen, kuten ryhmien merkitys koettiin vähäiseksi. Kielitaidolla oli suuri rooli, niin naisten sosiaalisen, kulttuurillisen, kuin ammatillisenkin osallisuuden vahvistumisessa. Naisten osallisuudenasteeseen vaikuttivat kielitaidon lisäksi mm. perheellisyys, koulutustausta sekä oman lähtömaan kulttuuri.
Työni tarkoituksena on paitsi tuoda naisten ääni kuuluviin myös tuottaa tietoa, sekä hankkeelle, että yleisesti maahanmuuttajanaisten kanssa työskenteleville tahoille. Kiinnostuin aiheesta, koska edelleen kaikista kehittämistoimista huolimatta maahanmuuttajanaisten, varsinkin perheellisten naisten, osallisuuden aste yhteiskunnassamme jää huomattavasti kantasuomalaisia vähäisemmäksi. Äitien osattomuus johtaa helposti osattomuuden periytymiseen, jolla taas on kauaskantoiset vaikutukset myös yhteiskunnallisesti ajateltuna.
Tutkimukseni oli empiirinen, kvalitatiivinen tutkimus, jossa haastattelin toimintaan osallistuvia maahanmuuttajanaisia ja vapaaehtoistyöntekijöitä. Tutkimusaineisto muodostui avoimista yksilö- ja parihaastatteluista, joiden ajankohta sijoittui elo - syyskuulle 2020. Analyysimenetelmänä työssäni toimi aineistolähtöinen sisällönanalyysi.
Haastattelujen tuloksissa korostui maahanmuuttajien ja vapaaehtoisten välisen ystävyyden merkitys kaikilla osallisuuden osa-alueilla. Vastaavasti taas toimintaan sisältyvien muiden toimintojen, kuten ryhmien merkitys koettiin vähäiseksi. Kielitaidolla oli suuri rooli, niin naisten sosiaalisen, kulttuurillisen, kuin ammatillisenkin osallisuuden vahvistumisessa. Naisten osallisuudenasteeseen vaikuttivat kielitaidon lisäksi mm. perheellisyys, koulutustausta sekä oman lähtömaan kulttuuri.