Etävalvontamallin kehittäminen Helsingin kaupungin pelastuslaitokselle
Ryynänen, Talvikki (2021)
Ryynänen, Talvikki
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102192465
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102192465
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää toimiva malli palotarkastuksen tekemiseen ei-aseellisissa poikkeusoloissa, joissa ihmiskontaktien määrää tulee vähentää. Tarve ilmeni vuoden 2020 keväällä, kun koronavirus alkoi levitä Suomessa. Suurimpia tartuntamääriä oli juuri Helsingissä, minkä takia Helsingin pelastuslaitokselle tuli tarve kehittää palotarkastusten toteuttamiseen malli, jossa ihmiskontakteja vältetään. Kehittämistehtävänä oli määritellä, voiko etävalvontana tehtyä palotarkastusta tehdä niin, että se täyttää lakisääteiset vaatimukset ja minkälaisia reunaehtoja tällaisten tarkastuksien toteuttamiselle tulisi antaa.
Viitekehyksenä käytettiin Helsingin pelastuslaitoksen omia ohjeistuksia palotarkastusten teosta, Omatoimisen varautumisen auditointimanuaalia, lainsäädäntöä sekä Suomessa että muualla maailmalla käytössä olevia samankaltaisia toimintamalleja. Tämän lisäksi tietoa kerättiin haastattelemalla eri alojen asiantuntijoita.
Mallin perustaa luotiin haastatteluilla, arvioimalla mahdollisia riskejä palotarkastajaryhmän avulla ja toteuttamalla ensimmäinen etätyövälineillä tehty palotarkastus ohjeiden tekemistä varten. Tämän jälkeen mallia testattiin palotarkastajista kootun työryhmän avulla kahdella eri pilotointikierroksella. Tulosten perusteella etävalvontamallia voidaan hyödyntää kohdeorganisaatiossa yksinkertaisissa kohteissa, jotka eivät sisällä salassa pidettävää tietoa. Tällaisissa kohteissa etävalvontamallin katsottiin olevan todella toimiva. Ongelmia aiheuttivat muun muassa yhteydet sekä tietotekniikan käytön osaaminen.
Jatkokehittämisessä tullaan hyödyntämään laajempaa pilotointia sekä kouluttamista, joka kohdistuu suurempaan määrään kohteita ja palotarkastajia. Malli voidaan tulevaisuudessa myös mahdollisesti yhdistää kehitteillä olevaan pelastuslaitoksille käyttöön tulevaan palotarkastussovellukseen, jonka kautta voitaisi parantaa mallin tietoturvallisuutta sekä luotettavuutta.
Viitekehyksenä käytettiin Helsingin pelastuslaitoksen omia ohjeistuksia palotarkastusten teosta, Omatoimisen varautumisen auditointimanuaalia, lainsäädäntöä sekä Suomessa että muualla maailmalla käytössä olevia samankaltaisia toimintamalleja. Tämän lisäksi tietoa kerättiin haastattelemalla eri alojen asiantuntijoita.
Mallin perustaa luotiin haastatteluilla, arvioimalla mahdollisia riskejä palotarkastajaryhmän avulla ja toteuttamalla ensimmäinen etätyövälineillä tehty palotarkastus ohjeiden tekemistä varten. Tämän jälkeen mallia testattiin palotarkastajista kootun työryhmän avulla kahdella eri pilotointikierroksella. Tulosten perusteella etävalvontamallia voidaan hyödyntää kohdeorganisaatiossa yksinkertaisissa kohteissa, jotka eivät sisällä salassa pidettävää tietoa. Tällaisissa kohteissa etävalvontamallin katsottiin olevan todella toimiva. Ongelmia aiheuttivat muun muassa yhteydet sekä tietotekniikan käytön osaaminen.
Jatkokehittämisessä tullaan hyödyntämään laajempaa pilotointia sekä kouluttamista, joka kohdistuu suurempaan määrään kohteita ja palotarkastajia. Malli voidaan tulevaisuudessa myös mahdollisesti yhdistää kehitteillä olevaan pelastuslaitoksille käyttöön tulevaan palotarkastussovellukseen, jonka kautta voitaisi parantaa mallin tietoturvallisuutta sekä luotettavuutta.