Raskaana olevien ja synnyttäneiden liikuntaneuvonta : Terveydenhuollon ammattilaisten valmiudet tarjota liikuntaneuvontaa
Lammi, Silja (2021)
Lammi, Silja
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102122293
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102122293
Tiivistelmä
Jo ensimmäisillä raskaudenaikaisilla neuvokäynneillä suositellaan aloittamaan liikuntaneuvonta, ja sitä jatketaan raskauden loppuun saakka. Liikuntaneuvontaa suositellaan jatkettavaksi myös lastenneuvokäynneillä synnytyksen jälkeen. Jotta liikuntaneuvonta olisi laadukasta sekä raskaana olevien ja synnyttäneiden tarpeita tukevaa, terveydenhuollon ammattilaisilla tulisi olla riittävästi tietoa liikuntaohjauksesta, liikuntasuosituksista ja liikunnan vaikutuksista. Liikuntaneuvonnan laatu ja terveydenhuollon ammattilaisten valmiudet antaa liikuntaneuvontaa nousivat kiin-nostaviksi tutkimusaiheiksi kirjallisuuskatsaukselle.
Tämän kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on saada tietoa, millaista liikuntaneuvontaa raskaana olevat ja synnyttäneet naiset saavat ja millaiset valmiudet terveydenhuollon ammattilaisilla on tarjota neuvontaa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimustulosten analysointi toteutettiin aineistopohjaista analyysimenetelmää hyödyntäen. Aineisto kerättiin eri tietokannoista, joita olivat CINAHL, Cochrane Library, Medic, PubMed ja Scopus. Tutkimuksia valikoitui yhteensä molempiin tutkimuskysymyksiin yhdeksän kappaletta, joista kaikki ovat englanninkielisiä.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että terveydenhuollon ammattilaisilla on puutteellisesti tietoa liikuntasuosituksista sekä vaihtelevasti tietoa liikunnan vaikutuksista, vaikka he tietävät, että liikunta on hyödyllistä raskaana oleville ja synnyttäneille sekä näkevät neuvonnan tärkeänä. Naiset toivat ilmi saaneensa epäselvää, ristiriitaista, puutteellista ja yksilötöntä neuvontaa, mutta silti haluaisivat saada luotettavaa tietoa terveydenhuollon ammattilaisilta. Koulutuksella oli positiivista vaikutusta ammattilaisten tietämykseen sekä annetun neuvonnan määrään, mutta kaikki asiakkaat eivät saaneet liikuntaohjausta koulutusta saaneilta ammattilaisilta.
Terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat lisää koulutusta liikuntaneuvonnasta, jotta heidän tietämyksensä siitä kasvaisi ja neuvonnan laatu paranisi. Tutkimusta voisi tehdä Suomessa vastaavasta aiheesta, sillä kotimaista tutkimustietoa ei juurikaan ole. Kirjallisuuskatsauksen tuloksia voisi hyödyntää terveydenhuollon ammattilaisten liikuntaneuvontakoulutuksen kehittämisessä.
Tämän kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on saada tietoa, millaista liikuntaneuvontaa raskaana olevat ja synnyttäneet naiset saavat ja millaiset valmiudet terveydenhuollon ammattilaisilla on tarjota neuvontaa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimustulosten analysointi toteutettiin aineistopohjaista analyysimenetelmää hyödyntäen. Aineisto kerättiin eri tietokannoista, joita olivat CINAHL, Cochrane Library, Medic, PubMed ja Scopus. Tutkimuksia valikoitui yhteensä molempiin tutkimuskysymyksiin yhdeksän kappaletta, joista kaikki ovat englanninkielisiä.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että terveydenhuollon ammattilaisilla on puutteellisesti tietoa liikuntasuosituksista sekä vaihtelevasti tietoa liikunnan vaikutuksista, vaikka he tietävät, että liikunta on hyödyllistä raskaana oleville ja synnyttäneille sekä näkevät neuvonnan tärkeänä. Naiset toivat ilmi saaneensa epäselvää, ristiriitaista, puutteellista ja yksilötöntä neuvontaa, mutta silti haluaisivat saada luotettavaa tietoa terveydenhuollon ammattilaisilta. Koulutuksella oli positiivista vaikutusta ammattilaisten tietämykseen sekä annetun neuvonnan määrään, mutta kaikki asiakkaat eivät saaneet liikuntaohjausta koulutusta saaneilta ammattilaisilta.
Terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat lisää koulutusta liikuntaneuvonnasta, jotta heidän tietämyksensä siitä kasvaisi ja neuvonnan laatu paranisi. Tutkimusta voisi tehdä Suomessa vastaavasta aiheesta, sillä kotimaista tutkimustietoa ei juurikaan ole. Kirjallisuuskatsauksen tuloksia voisi hyödyntää terveydenhuollon ammattilaisten liikuntaneuvontakoulutuksen kehittämisessä.