Kapillaarinen vedennousu katkaistussa kiviaineksessa
Karhunen, Marko (2021)
Karhunen, Marko
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102072024
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102072024
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia maanvaraisten alapohjien kapillaarikatkokerroksessa käytettäviä
kiviaineksia. Tavoitteena oli selvittää, miten kiviaineksen ominaisuudet vaikuttavat rakenteen toimivuuteen kosteuden osalta ja millaista kiviainesta rakenteissa käytetään.
Opinnäytetyön tekemisen aikana perehdyttiin voimassa oleviin rakentamista ohjaaviin lakeihin ja asetuksiin,
sekä standardeihin ja hyvän rakentamistavan mukaisiin ohjeistuksiin. Opinnäytetyössä kerättiin näytteitä kahdelta kiviainestoimittajalta ja näytteistä testattiin laboratoriossa rakeisuus ja kapillaarinen vedennousukorkeus.
Testattavana kiviaineksena käytettiin 8/16 mm kalliosepeliä. Näytteet jaettiin kahteen osaan ja toinen osa testattiin pestynä ja toinen pesemättömänä.
Tuloksista huomattiin, että kapillaarinen vedennousukorkeus voi olla paljon suurempi kuin ohjeissa asetettu salaojituskerroksen minimikerrospaksuus. Kokeiden perusteella huomattiin, että kiviaineksen rakeisuudesta ei voi
päätellä kapillaarista vedennousua ja kiviaineksen pesemisellä on suuri vaikutus kapillaariseen vedennousukorkeuteen.
kiviaineksia. Tavoitteena oli selvittää, miten kiviaineksen ominaisuudet vaikuttavat rakenteen toimivuuteen kosteuden osalta ja millaista kiviainesta rakenteissa käytetään.
Opinnäytetyön tekemisen aikana perehdyttiin voimassa oleviin rakentamista ohjaaviin lakeihin ja asetuksiin,
sekä standardeihin ja hyvän rakentamistavan mukaisiin ohjeistuksiin. Opinnäytetyössä kerättiin näytteitä kahdelta kiviainestoimittajalta ja näytteistä testattiin laboratoriossa rakeisuus ja kapillaarinen vedennousukorkeus.
Testattavana kiviaineksena käytettiin 8/16 mm kalliosepeliä. Näytteet jaettiin kahteen osaan ja toinen osa testattiin pestynä ja toinen pesemättömänä.
Tuloksista huomattiin, että kapillaarinen vedennousukorkeus voi olla paljon suurempi kuin ohjeissa asetettu salaojituskerroksen minimikerrospaksuus. Kokeiden perusteella huomattiin, että kiviaineksen rakeisuudesta ei voi
päätellä kapillaarista vedennousua ja kiviaineksen pesemisellä on suuri vaikutus kapillaariseen vedennousukorkeuteen.