Yksinäisyyden tarinoita: Lahtelaisten nuorten aikuisten kokemuksia yksinäisyydestä
Möller, Reetta (2021)
Möller, Reetta
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102051958
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102051958
Tiivistelmä
Yksinäisyys on ilmiönä tuttu ja maailmanlaajuinen. Ihmisten kokemassa yksinäisyydessä on monia samanlaisia piirteitä, mutta silti jokaisen kokemus on henkilökohtainen ja erilainen. Yksinäisyys on negatiivinen psyykkinen olotila, jossa ihminen kokee ahdistusta määrällisesti tai laadullisesti puutteellisista ihmissuhteista. Yksinäisiä on kaikissa ikäluokissa, mutta erityisen paljon ja erityisen pitkäaikaisin seurauksin heitä on lasten ja nuorten keskuudessa. Yksinäisyyttä voi kokea paitsi yksin ollessaan, myös silloin, kun ympärillä on suuri joukko ihmisiä.
Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää lahtelaisten nuorten aikuisten kokemuksia yksinäisyydestä, sen syntymiseen vaikuttaneista tekijöitä sekä heidän ajatuksiaan nuorten aikuisten vapaa-ajanpalveluista. Tutkimuksen aineistokeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja, joihin osallistui kolme 18─25-vuotiasta lahtelaista nuorta aikuista.
Tutkimuksessa selviää, että vaikka yksinäisyyden kokemus on jokaiselle omanlainen, siinä on paljon samankaltaisia elementtejä. Yksinäisyyden kokemuksen syntyyn vaikuttaa moninaiset tekijät. Yläasteen jälkeinen aika näyttäytyy yksinäisyyttä syventävänä, toisen asteen yhteisöihin kiinnittyminen ja uusien kaverisuhteiden luominen on haastavaa. Torjutuksi tulemisen pelko ja heikko itsetunto hankaloittaa ja jopa estää uusiin sosiaalisiin tilanteisiin lähtemistä. Yksinäisyyden kokemus voi olla voimakkaimmillaan yhteisössä tai ryhmässä, johon ei tunne kuuluvansa ja joka näin ollen synnyttää ulkopuolisuuden kokemuksia. Sosiaalinen media toisaalta vahvistaa yksinäisyyden tunnetta ja toisaalta tarjoaa vertaistukea ja sisältöä yksinäisiin hetkiin. Arki ja elämä ylipäänsä näyttäytyy yksitoikkoisena sarjana samankaltaisia toimintoja ja yksinäisyys on alkanut tuntua itselle kuuluvana osana elämässä.
Tutkimuksessa nousi esille, että yksinäisyyttä kokevat nuoret aikuiset voisivat ajatella osallistuvansa johonkin vapaa-ajalla tapahtuvaan matalan kynnyksen toimintaan, mutta niitä ei juurikaan ole tarjolla Lahdessa. Vapaa-ajanpalveluiden tulisi olla maksuttomia, sijainniltaan helposti saavutettavia ja sitoutumisvapaita. Palveluita tulisi mm. mainostaa mahdollisimman selkeästi ja konkreettisesti (vrt. ulko-oven tai henkilöstön kuva tms.), joka voi osaltaan helpottaa sosiaalisen epävarmuuden tai jännittämisen tunnetta sekä häivyttää osallistumisen kynnystä.
Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää lahtelaisten nuorten aikuisten kokemuksia yksinäisyydestä, sen syntymiseen vaikuttaneista tekijöitä sekä heidän ajatuksiaan nuorten aikuisten vapaa-ajanpalveluista. Tutkimuksen aineistokeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja, joihin osallistui kolme 18─25-vuotiasta lahtelaista nuorta aikuista.
Tutkimuksessa selviää, että vaikka yksinäisyyden kokemus on jokaiselle omanlainen, siinä on paljon samankaltaisia elementtejä. Yksinäisyyden kokemuksen syntyyn vaikuttaa moninaiset tekijät. Yläasteen jälkeinen aika näyttäytyy yksinäisyyttä syventävänä, toisen asteen yhteisöihin kiinnittyminen ja uusien kaverisuhteiden luominen on haastavaa. Torjutuksi tulemisen pelko ja heikko itsetunto hankaloittaa ja jopa estää uusiin sosiaalisiin tilanteisiin lähtemistä. Yksinäisyyden kokemus voi olla voimakkaimmillaan yhteisössä tai ryhmässä, johon ei tunne kuuluvansa ja joka näin ollen synnyttää ulkopuolisuuden kokemuksia. Sosiaalinen media toisaalta vahvistaa yksinäisyyden tunnetta ja toisaalta tarjoaa vertaistukea ja sisältöä yksinäisiin hetkiin. Arki ja elämä ylipäänsä näyttäytyy yksitoikkoisena sarjana samankaltaisia toimintoja ja yksinäisyys on alkanut tuntua itselle kuuluvana osana elämässä.
Tutkimuksessa nousi esille, että yksinäisyyttä kokevat nuoret aikuiset voisivat ajatella osallistuvansa johonkin vapaa-ajalla tapahtuvaan matalan kynnyksen toimintaan, mutta niitä ei juurikaan ole tarjolla Lahdessa. Vapaa-ajanpalveluiden tulisi olla maksuttomia, sijainniltaan helposti saavutettavia ja sitoutumisvapaita. Palveluita tulisi mm. mainostaa mahdollisimman selkeästi ja konkreettisesti (vrt. ulko-oven tai henkilöstön kuva tms.), joka voi osaltaan helpottaa sosiaalisen epävarmuuden tai jännittämisen tunnetta sekä häivyttää osallistumisen kynnystä.